Jep! Vihdoin tarinaa haasteesta, jonka itselleni heitin noin kuukausi sitten. Tavoitteenahan oli juosta kilpailukauden loppuun mennessä (n.6kk) 3000km. Haaste sai yllätävän paljon huomiota, kun kirjoitukseni aiheesta nousi kirjoitushistoriani suosituimmaksi tekstiksi. Lisäksi olen saanut ilokseni ja toisaalta myös ärsytyksekseni todella paljon kysymyksiä, siitä miten haasteen kanssa sujuu.
Juoksemisesta ja suunnistuksesta vähemmän ymmärtävät pitivät haastetta helpohkona, minä mukaan lukien. Sitten taas jotain asioista ymmärtävät toppuuttelivat ja tsemppasivat pitämään järjen mukana hommassa. On nöyränä kiitettävä kaikista tsemppi kommenteista ja on ollut ilo huomata miten paljon kannustusta olen saanut. Kiitos!
En missään vaiheessa sanonut, tai edes ajatellut että haaste olisi ollut joku läpihuutojuttu. Olin kuitenkin asennoitunut siihen niin ettei se vaatisi normaalista juurikaan lisäponnisteluita. Mutta. Niin se mutta...
Vuorotyö laittoi kapuloita rattaisiin, ei toki esteeksi asti eikä homma siitä kiinni jäänytkään. Mutta kun painaa pari 16h työpäivää verottaa se väkisin vähintään kaksi päivää levoksi. Kun yksinkertaisesti tunnit loppuvat vuorokaudesta kesken... Kaksi päivää haasteen alkupuolella penkin alle ei toki tarkoittanut vielä pyyhkeen kehään heittämistä, mutta aiheutti hieman takamatkaa tavoite kilometreihin. Pyyhe oli heitettävä kuitenkin toukokuun alussa kun Tiomilassa saatu flunssa otti aikaa parantuakseen. Ja sitä aikaa meni kaksi viikkoa. Täytyy sanoa, että yksi kovimmista flunssataudeista mitä olen koskaan sairastanut...
Näin ollen haasteesta on luovuttava. En ala takomaan mitään 200km viikkoja kesken kisakauden vain saavuttaakseni huumorilla heitetyn haasteen ja tavoitteen. Tärkeimmät tavoitteet ja kisat on edessä ja on aika keskittyä oikeasti tärkeämpien tavoitteiden saavuttamiseen järkevästi.
Haasteessa luovuttaminen ei tietenkään tarkoita sitä, että löisin lenkkarit ja nastarit naulaan. Ei todellakaan! Se vain tarkoittaa, että kilometrien orjallisen keräyksen sijaan keskityn laadukkaaseen harjoitteluun kohti pääkisoja ja tulevia kausia. Joku ehkä naureskelee, tai ainakin miettii, että olinpa lapsellinen kun edes yritin jotain tämmöistä (mahdotonta) haastetta. Mutta niille naureskelijoille ja mietiskelijöille haluan sanoa, ettei haaste ollut missään vaiheessa minulle mikään elämän ja kuoleman asia, vaan ennemminkin lisämotivaatio (maali) treenaamiseen.
Flunssa on nyt voitettu ja valmistautuminen SM keskimatkan kautta kohti Jukolaa on täydessä vauhdissa.
Nautitaan kesästä ja treeneistä! Iloa ja päättäväisyyttä jokaiselle omien tavoitteiden ja unelmien tavoitteluun! :)
-JK
torstai 17. toukokuuta 2018
maanantai 30. huhtikuuta 2018
10Mila
Takana on kevään ensimmäinen urheilullisesti tärkeämpi viikko ja viikonloppu. Viikko sujui juuri niin kuin sen pitikin, kaikki oli kunnossa, mutta lopputulos oli jotain aivan muuta, kuin mitä piti...
Kuten aiemmin kerroin, viestit ovat tämän kauden tärkeimmät kilpailut itselleni. Pyrin ammentamaan oppia ja rutiinia porukassa juoksemisesta myös henkilökohtaisille matkoille. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kilpailtiin kauden ensimmäinen iso viesti, 10Mila, Ruotsissa. Minulle valikoitui viime vuotiseen tapaan kakkososuus, n.11,5km pitkä yöpätkä. Osuus oli itselleni hyvin mieluinen ja ehdin valmistautumaan kyseiseen osuuten rauhassa useamman viikon ajan. Olen viime vuosina onnistunut suurviesteissä kauden parhaimpiin suorituksiin ja se antoi uskoa ja mielenrauhaa tähänkin viestiin valmistauduttaessa. Fyysinen kunto ja vire oli kilpailua edeltävällä viikolla hyvä, ja tunsin itseni fyysisesti valmiiksi ensimmäiseen tärkeään kilpailuun. Suunnistuksellisesti tilanne oli hieman hatarammalla pohjalla, kun edellisviikonlopun FinnSpring kisoissa tuli henkilökohtaisella pitkällä matkalla keskeytys virheiden kypsyttämänä ja viestissä tuli juostua laajalla kaarroksella vähän joka hajonnan kautta ja vähän muutakin omaa kaarrosta tuli tehtyä. Olin kuitenkin luottavainen, että edellisvuosista opituilla tavoilla eli suurella mentaali harjoittelulla ja mielikuvatreenaamisella päästään toivottuun lopputulokseen. Lähdin kisaan hyvin luottavaisena ja valmiina. Tai ainakin niin luulin ennen kilpailua.
Itse kilpailu meni todella ala-arvoisesti, tein todella paljon virheitä ja tuntui, että jotain puuttui. Joku oli pielessä. En onnistunut saavuttamaan flow-tilaa edellisvuosista poiketen ja keskittymiseni ei ollut riittävällä tasolla. Maasto oli ehkä vaativampi, mitä olin mielikuvatreeneissä ajatellut, mutta ei se niin paljon vaikeampi ollut etteikö siitä olisi kunnialla selvinnyt. Fyysisesti olin kunnossa, mutta oikea tunne- ja tahtotila puuttui. Jos ei ole läsnä suorituksessa eikä keskity 100% siihen hetkeen on lopputulos nähdyn kaltainen. Tällä kertaa oma henkinen valmistautuminen jäi vajaaksi ja omalla huonolla suorituksella annoin suuntaviivat loppuviestille, joka sujui muiltakin joukkueessamme surkeasti.
10Milan 2.osuus
10Milan Tulokset
Kilpailun jälkeen olin hyvin vihainen ja pettynyt itseeni. Mutta nyt kun aikaa on kulunut olen pystynyt hyväksymään epäonnistumiseni ja siirtämään katseet tulevaan. Kisoja tulee ja kisoja menee. Ja vaikka niin usein viime aikoina omat kisasuoritukseni ovatkin olleet enemmän tai vähemmän huonoja, niin uskon vakaasti siihen että kyse ei ole isoista asioista. Ongelma on paikallistettu ja nyt ongelman parissa pitää alkaa työskentelemään ahkerammin niin saadaan suoritukset ja tulokset kapasiteetin mukaiselle tasolle.
Seuraavaksi alkaa suppakuuri kohti SM-keskimatkaa ja Jukolanviestiä. Niissä olen sitten valmiimpi ja läsnä, niin eiköhän tuloksetkin ole paremmat!
-JK
ps. Kolmen tonnin haasteessa ollaan hiukan aikataulua perässä, mutta siitä enemmän myöhemmin omassa jutussaan.
Kuten aiemmin kerroin, viestit ovat tämän kauden tärkeimmät kilpailut itselleni. Pyrin ammentamaan oppia ja rutiinia porukassa juoksemisesta myös henkilökohtaisille matkoille. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kilpailtiin kauden ensimmäinen iso viesti, 10Mila, Ruotsissa. Minulle valikoitui viime vuotiseen tapaan kakkososuus, n.11,5km pitkä yöpätkä. Osuus oli itselleni hyvin mieluinen ja ehdin valmistautumaan kyseiseen osuuten rauhassa useamman viikon ajan. Olen viime vuosina onnistunut suurviesteissä kauden parhaimpiin suorituksiin ja se antoi uskoa ja mielenrauhaa tähänkin viestiin valmistauduttaessa. Fyysinen kunto ja vire oli kilpailua edeltävällä viikolla hyvä, ja tunsin itseni fyysisesti valmiiksi ensimmäiseen tärkeään kilpailuun. Suunnistuksellisesti tilanne oli hieman hatarammalla pohjalla, kun edellisviikonlopun FinnSpring kisoissa tuli henkilökohtaisella pitkällä matkalla keskeytys virheiden kypsyttämänä ja viestissä tuli juostua laajalla kaarroksella vähän joka hajonnan kautta ja vähän muutakin omaa kaarrosta tuli tehtyä. Olin kuitenkin luottavainen, että edellisvuosista opituilla tavoilla eli suurella mentaali harjoittelulla ja mielikuvatreenaamisella päästään toivottuun lopputulokseen. Lähdin kisaan hyvin luottavaisena ja valmiina. Tai ainakin niin luulin ennen kilpailua.
Itse kilpailu meni todella ala-arvoisesti, tein todella paljon virheitä ja tuntui, että jotain puuttui. Joku oli pielessä. En onnistunut saavuttamaan flow-tilaa edellisvuosista poiketen ja keskittymiseni ei ollut riittävällä tasolla. Maasto oli ehkä vaativampi, mitä olin mielikuvatreeneissä ajatellut, mutta ei se niin paljon vaikeampi ollut etteikö siitä olisi kunnialla selvinnyt. Fyysisesti olin kunnossa, mutta oikea tunne- ja tahtotila puuttui. Jos ei ole läsnä suorituksessa eikä keskity 100% siihen hetkeen on lopputulos nähdyn kaltainen. Tällä kertaa oma henkinen valmistautuminen jäi vajaaksi ja omalla huonolla suorituksella annoin suuntaviivat loppuviestille, joka sujui muiltakin joukkueessamme surkeasti.
10Milan 2.osuus
10Milan Tulokset
Kilpailun jälkeen olin hyvin vihainen ja pettynyt itseeni. Mutta nyt kun aikaa on kulunut olen pystynyt hyväksymään epäonnistumiseni ja siirtämään katseet tulevaan. Kisoja tulee ja kisoja menee. Ja vaikka niin usein viime aikoina omat kisasuoritukseni ovatkin olleet enemmän tai vähemmän huonoja, niin uskon vakaasti siihen että kyse ei ole isoista asioista. Ongelma on paikallistettu ja nyt ongelman parissa pitää alkaa työskentelemään ahkerammin niin saadaan suoritukset ja tulokset kapasiteetin mukaiselle tasolle.
Seuraavaksi alkaa suppakuuri kohti SM-keskimatkaa ja Jukolanviestiä. Niissä olen sitten valmiimpi ja läsnä, niin eiköhän tuloksetkin ole paremmat!
-JK
ps. Kolmen tonnin haasteessa ollaan hiukan aikataulua perässä, mutta siitä enemmän myöhemmin omassa jutussaan.
maanantai 9. huhtikuuta 2018
Kolmen tonnin haaste
Palasin tänään töihin leirin ja muutaman sairaslomapäivän jälkeen (nilkka oli sen verran pahana ettei työnteko viime viikolla tullut kysymykseenkään.) Nyt nilkka on ihan okei, hieman aristaa ja särkee tietyissä asennoissa, mutta työnteko ja juokseminen onnistuu jo kivuttomasti. Työkaverit olivat kehitelleet viime viikolla "lihaton jakso"- tempauksen, johon minuakin kysyttiin mukaan. Tempauksen ideana on ettei kuuteen peräkkäiseen työpäivään saa syödä lihaa lainkaan. Itse kieltäydyin tästä haasteesta, mutta aamulla töissä ollessani aloin pyörittelemään ideaa omasta tempauksesta urheilun parissa. Aikani mietittyäni, lenkillä käytyäni ja keskusteltuani aiheesta paremman puoliskoni kanssa päätin ottaa itseltäni haasteen vastaan.
Haaste ei itsessään ole erityisen kova, tai mahdoton, mutta vaatii silti tietynlaista kurinalaisuutta ja intohimoa. Toisaalta uskon sen antavan lisäpotkua treenaamiseeni ja tuloksellisten tavoitteideni saavuttamiseen tällä kaudella.
Sitten itse haasteeseen;
Haaste: Tästä päivästä (ma 9.4.2018) kilpailukauden viimeiseen kilpailuun (Jämin suunnistusmaraton 20.10.2018) juosten, suunnistaen, vaeltaen tai muuten jalkaisin tehtynä 3000km.
Säännöt: Vain harjoituksena tai kilpailuna tehdyt suoritukset lasketaan, toisinsanoen kaupassa, töissä tai kaupungilla lompsimista ei lasketa. Myöskään pyöräilyä tai (rulla)hiihtoa ei lasketa. Eli ainoastaan jalkaisin tehdyt suoritteet. Aikaa 28viikkoa. Sairaana tai vamman kanssa treenaaminen tavoitteen saavuttamiseksi on kielletty. Terveys ensin.
Muuta: Tulen tekemään tänne blogiin aiheen tiimoilta välipostauksia, joissa tulen kertomaan kuinka haaste etenee, mitä olen tehnyt ja ollaanko aikataulussa. Lupaan myös kuvamateriaalia matkan varrelta!
Ei muiden, vaan itseni vuoksi! 😊
Mukavaa kevättä, ja pysykäähän kuulolla! ;)
-JK
Haaste ei itsessään ole erityisen kova, tai mahdoton, mutta vaatii silti tietynlaista kurinalaisuutta ja intohimoa. Toisaalta uskon sen antavan lisäpotkua treenaamiseeni ja tuloksellisten tavoitteideni saavuttamiseen tällä kaudella.
Sitten itse haasteeseen;
Haaste: Tästä päivästä (ma 9.4.2018) kilpailukauden viimeiseen kilpailuun (Jämin suunnistusmaraton 20.10.2018) juosten, suunnistaen, vaeltaen tai muuten jalkaisin tehtynä 3000km.
Säännöt: Vain harjoituksena tai kilpailuna tehdyt suoritukset lasketaan, toisinsanoen kaupassa, töissä tai kaupungilla lompsimista ei lasketa. Myöskään pyöräilyä tai (rulla)hiihtoa ei lasketa. Eli ainoastaan jalkaisin tehdyt suoritteet. Aikaa 28viikkoa. Sairaana tai vamman kanssa treenaaminen tavoitteen saavuttamiseksi on kielletty. Terveys ensin.
Muuta: Tulen tekemään tänne blogiin aiheen tiimoilta välipostauksia, joissa tulen kertomaan kuinka haaste etenee, mitä olen tehnyt ja ollaanko aikataulussa. Lupaan myös kuvamateriaalia matkan varrelta!
Ei muiden, vaan itseni vuoksi! 😊
Mukavaa kevättä, ja pysykäähän kuulolla! ;)
-JK
keskiviikko 4. huhtikuuta 2018
Påsk på Åland
Kevään pääleiri oli ohjelmassa pääsiäisen nurkilla, kun suuntasimme viimevuotiseen tapaan Ahvenanmaalle Godbyn kylään sulanmaan toivossa. Viime vuonna kelit oli pääosin kohdillaan kun parhaimmillaan lämpöä oli n.15astetta ja metsässä ei ollut lunta lainkaan. Tänä vuonna tilanne oli hyvin erilainen, kun aamuisin pakkasta tuppasi olemaan 10 astetta ja lunta oli pahimmillaan puoleen sääreen.
Treenit ja majoitukset ja muut kuviot oli kuitenkin varattu ja suunniteltu, joten leiri toteutui suunnitellusti. Tosin ohjelmaa hieman muokattiin kevyempään suuntaan ja neljän treenin päiviä oli vain yksi kun edelliskerralla taisi olla kolme tai neljäkin sellaista päivää.
Leiri alkoi tiistaina 27.3. jolloin ohjelmassa oli matkustuksen lisäksi Tampereen Pyrinnön suunnittelema reitinvalinta ja rastinotto harjoitus Solbackan kartalla.
Solbacka1 reitinvalinta ja rastinotto
Heti harjoituksen aluksi oli selvää, että lunta riittää ja vauhdit pysyvät alhaisina vaikka sykkeet kipuavatkin pilviin. Hiljainen vauhti toki sopi hyvin, niin suunnistus pysyi hanskassa koko ajan. Korkeat sykkeet puolestaan mietitytti. Ajattelin että jos viikon vetää joka treenin vk alueella ei se tekisi hyvää, mutta toisaalta itselläni oli erittäin vaikea pitää sykkeitä pk alueella metsässä ellen puhtaasti olisi kävellyt. Ja mitäs järkeä on lähteä viikoksi kävelemään Ahvenanmaalle, joten päätin tehdä treenit juosten sykkeistä huolimatta. Toki tarkkailin niitä ja kovimmat hanget ja ylämäet kävelin.
Muutama virhe tuli niin kuin gps viivasta huomaa. 3, 4, ja vikalle rastille. Kaikki virheet oli enenmmän tai vähemmän seurausta lumisen alueen väistämisestä, sekä hieman keskittymiskatkoksista.
Keksiviikkona ohjelmassa oli kaksi harjoitusta samalla Solbackan kartalla. Aamulla Pyrinnön suunnittelema "alamäki viuhkat" ja iltapäivällä keskimatkan harjoitus. Keskarin treeniä tosin mietimme ja puntaroimme pitkään, sillä maastossa oli paljon lunta ja harkitsimme hieman kevyempää maastoa/harjoitusta tilalle. Lopulta päätimme kuitenkin tehdä ko harjoituksen hyvin kevyesti.
Alamäkiviuhkoissa tuli muutamia virheitä ja oikeastaan kaikki johtui huonosta keskittymisestä. Virheet 5., 8,. 15., ja 17-16 välillä (16-19 lenkki väärinpäin kiertäen.)
Solbacka2 alamäkiviuhkat
Iltapäivän keskarin treenissä puolestaan tuli kolmoselle kunnon pummi. Syy virheeseen oli se ettei ollut mäen päällä mitään suunniteltua pistettä minkä kautta lähden takarinteeseen pudottamaan. Siinä oltiin sitten porukalla aika pihalla ennen kuin sain kiinni jyrkänne/pistekumpare röykystä, joka oli selvä piste rinteessä. Pitkällä 4-5 välillä suunnitelmana oli juosta hieman oikealta pirunpeltojen päiden kautta laakealle avokalliorinteelle ja siitä tiheikön kulman kautta rastille, mutta huolimattomuus kompassin kanssa vei hieman liiaksikin oikealle.
Solbackan keskari
Torstaina ohjelmassa oli aamulla Pyrinnön suunnittelema suuntaharjoitus Båtmansbergetin kartalla. Kiersin radan väärinpäin, jotta odotteluaika olisi minimaalinen ja kun aukkojen lumitilanteesta ei ollut varmuutta ja radan alkupuoliskolla olevat suuntavälit kuitenkin halkovat aukkoja, jolloin kun jätin ne loppuun olisin voinut jättää harjoituksen kesken jos lumitilanne olisi näyttänyt pahalta. Aukot oli kuitenkin juostavassa kunnossa ja pystyin tekemään koko harjoituksen suunnitellusti. 6-5 välillä suunta karkasi, muuten hyvää suunnistamista ja rastit putoili hyvin. Ainoa miinus oli, että kartan piti olla 1:10000 ja A3 kokoinen niin tulostusvaiheessa rata oli tulostettu A4 kokoselle paperille jolloin mittakaava ei pitänyt paikkaansa ja esimerkiksi 3-2 välillä aloin kattelemaan rastia liian aikaisin kun matkan arviointi petti väärän mittakaavan vuoksi...
Båtmansberget suunta
Iltapäivällä teimme One man Relay harjoituksen, jossa tarkoituksena oli juosta kolme n. 1.8km pituista lenkkiä kovaa. Itselläni homma kosahti ekalla lenkillä kun selkä veti niin jumiin ettei juoksusta ja sitä kautta suunnistuksestakaan tullut mittän. Vedin vielä toisen lenkin, mutta huonolla menestyksellä senkin. Tästä harjoituksesta ei löydy gps dataa teknisten ongelmien vuoksi.
Perjantai aamuna teimme mikro suunnistustreenin jossa siis juoksimme ensin 5.rastille asti 1:10 000 kartalla ja 5.rastilla vaihdoimme 1:5000 kartalle ja vedimme n.600m radan (5rastia) sillä. Kun tulimme kympille vaihdoimme jälleen 1:10 000 kartalle ja suunnistimme 15. rastille asti jossa sitten vaihdoimme jälleen 1:5000 kartalle. Alku meni hyvin, mutta 13. rastia en koskaan löytänyt, ja se katkaisi hyvän suunnistusrytmin, minkä seurauksena alkoi tulla virheitä. Ensimmäisellä mikrolla juoksin kahden puun välissä olleeseen naruun, joka oli silmien korkeudella. Vasen silmä hieman turposi ja nenään tuli pieni ruhje, mutta selvisin säikähdyksellä, pahemminkin olisi voinut käydä...
MikrOn koko rata
MikrO1
MikrO2
Iltapäivällä olikin sitten uudenlainen treeni, kun menimme Maarianhaminaan tekemään Knockout sprintin Free choice hajonnoilla. Kumpikin veto oli fyysisesti suht hyvää ja terävää, pari pientä kömmähdystä kuitenkin tuli. Hyvä ja mielenkiintoinen treeni!
Knockout sprint 1osa
Knockout sprint 2osa
Illalla teimme vielä yösuunnistustreenin. Maastossa ei pitänyt olla mitään rastimerkkejä, mutta halusimme silti mennä tekemään harjoituksen, sillä lauantaina oli tulossa yöviesti kisa ja halusimme yhden lampputreenin ennen kilpailua. Harjoitus meni aika huonosti, mutta ainakin pääsi metsään lampun kanssa ja rasteillekkin oltiin viety jo krepit.
Yötreeni
Lauantaina oli vuorossa ensimmäiset kilpailut. Mutta ennen niitä käytiin vielä treenaamassa Överbybergenin kartalla. Hyvä treeni ja suht hyvin meni pieniä virheitä ja kreppinauhojen etsimisiä lukuunottamatta.
Normirata 1:7500 kartalla
Lauantai iltana tosiaan oli sitten vuorossa kauden eka kilpailu. Ahvenanmaan yöviesti. Konsepti oli se, että juostiin pimeällä kolmen hengen joukkuekisana, jossa kaikki lähti omille radoilleen yhtä aikaa yhteislähdöllä ja joukkueen jäsenten yhteisaika ratkaisi tulokset. Viivalla oli n.30joukkuetta eli noin 90henkee. Itselläni kisa lähti hyvin liikkeelle ja K-paikalla olinkin toisena. Ykköselle juoksin välillä keulassa välillä toisena ruotsalaisen Rönnolsin perässä. Ykkösen taisin leimata toisena tai kolmantena. Kakkoselle alkoi jo hapottaa ja tuntemukset selässä alkoi olemaan Oneman relay harjoituksen kaltaisia ja meinasi tehdä tiukkaa. Kakkosen leimasin ehkä kolmantena. Kolmoselle tulikin sitten pieni virhe ja putosin hieman taaksepäin arviolta n.5-8 sijoille. Pitkällä nelosvälillä alun penkka oli todella hapokas ja alkoi jo tuntua etten pysy siinä letkassa, en sitten milään. Sain kuitenkin imettyä letkan kiinni välin tasaisella pääliosuudella kun kärki teki hieman mutkia. Tämän välin jälkeen vauhti tasaantui ja otin oman paikkani letkan keulapäästä noin kolmantena. Perhoslenkit sujui hyvin ja viimeistä kertaa keskusrastilla leimasin kolmantena. Pitkälle välille lähdettäessä koin kuitenkin pienen tumman hetken fyysisesti ja muutama kaveri pääsi kuittaamaan. Vielä ennen 15. rastia vedin kunnolla nenilleni ja jälleen muutama kaveri pääsi kuittaamaan. Juoksin kovaa ja yritin saada kärkeä kiinni. Kova vauhti kuitenkin kostautui ja avokallio rinteessä astuin yhden askeleen huonosti ja nilkka pyörähti ympäri. Siinä meni viimeisetkin mahdollisuudet juosta kärki kiinni. Lopulta olin maalissa 9. n.1.15 min kärkeen ykkös ja kolmos osuuden kavereista joilla oli saman pituinen reitti ja 4. ensimmäisen osuuden juoksijoista n.45sek kärkeen.
Joukkuekavereillani oli hieman haasteita ja lopputuloksissa olimme 12. Se on kuitenkin kelpo sijoitus eikä kukaan meistä tehnyt mitään katastrofaalista pummia.
Ahvenanmaan yöviesti
Yöviestin tulokset
Nilkka tosiaan meni sen verran pahasti ympäri että leirin loput pari päivää menikin sitten omalta kohdaltani kylmähoidon ja makoilun merkeissä. Tämän hetken tilanne on se, että jalka kestää jo astua eikä ole enää niin jäykkä. Tulevia kisoja pitää kuitenkin tarkkaan miettiä ja tunnustella jalkaa, jotta paraneminen olisi mahdollisimman tehokasta.
Nilkka suorana kohti tulevia koitoksia! ;)
-JK
Treenit ja majoitukset ja muut kuviot oli kuitenkin varattu ja suunniteltu, joten leiri toteutui suunnitellusti. Tosin ohjelmaa hieman muokattiin kevyempään suuntaan ja neljän treenin päiviä oli vain yksi kun edelliskerralla taisi olla kolme tai neljäkin sellaista päivää.
Leiri alkoi tiistaina 27.3. jolloin ohjelmassa oli matkustuksen lisäksi Tampereen Pyrinnön suunnittelema reitinvalinta ja rastinotto harjoitus Solbackan kartalla.
Solbacka1 reitinvalinta ja rastinotto
Heti harjoituksen aluksi oli selvää, että lunta riittää ja vauhdit pysyvät alhaisina vaikka sykkeet kipuavatkin pilviin. Hiljainen vauhti toki sopi hyvin, niin suunnistus pysyi hanskassa koko ajan. Korkeat sykkeet puolestaan mietitytti. Ajattelin että jos viikon vetää joka treenin vk alueella ei se tekisi hyvää, mutta toisaalta itselläni oli erittäin vaikea pitää sykkeitä pk alueella metsässä ellen puhtaasti olisi kävellyt. Ja mitäs järkeä on lähteä viikoksi kävelemään Ahvenanmaalle, joten päätin tehdä treenit juosten sykkeistä huolimatta. Toki tarkkailin niitä ja kovimmat hanget ja ylämäet kävelin.
Muutama virhe tuli niin kuin gps viivasta huomaa. 3, 4, ja vikalle rastille. Kaikki virheet oli enenmmän tai vähemmän seurausta lumisen alueen väistämisestä, sekä hieman keskittymiskatkoksista.
Keksiviikkona ohjelmassa oli kaksi harjoitusta samalla Solbackan kartalla. Aamulla Pyrinnön suunnittelema "alamäki viuhkat" ja iltapäivällä keskimatkan harjoitus. Keskarin treeniä tosin mietimme ja puntaroimme pitkään, sillä maastossa oli paljon lunta ja harkitsimme hieman kevyempää maastoa/harjoitusta tilalle. Lopulta päätimme kuitenkin tehdä ko harjoituksen hyvin kevyesti.
Alamäkiviuhkoissa tuli muutamia virheitä ja oikeastaan kaikki johtui huonosta keskittymisestä. Virheet 5., 8,. 15., ja 17-16 välillä (16-19 lenkki väärinpäin kiertäen.)
Solbacka2 alamäkiviuhkat
Iltapäivän keskarin treenissä puolestaan tuli kolmoselle kunnon pummi. Syy virheeseen oli se ettei ollut mäen päällä mitään suunniteltua pistettä minkä kautta lähden takarinteeseen pudottamaan. Siinä oltiin sitten porukalla aika pihalla ennen kuin sain kiinni jyrkänne/pistekumpare röykystä, joka oli selvä piste rinteessä. Pitkällä 4-5 välillä suunnitelmana oli juosta hieman oikealta pirunpeltojen päiden kautta laakealle avokalliorinteelle ja siitä tiheikön kulman kautta rastille, mutta huolimattomuus kompassin kanssa vei hieman liiaksikin oikealle.
Solbackan keskari
Torstaina ohjelmassa oli aamulla Pyrinnön suunnittelema suuntaharjoitus Båtmansbergetin kartalla. Kiersin radan väärinpäin, jotta odotteluaika olisi minimaalinen ja kun aukkojen lumitilanteesta ei ollut varmuutta ja radan alkupuoliskolla olevat suuntavälit kuitenkin halkovat aukkoja, jolloin kun jätin ne loppuun olisin voinut jättää harjoituksen kesken jos lumitilanne olisi näyttänyt pahalta. Aukot oli kuitenkin juostavassa kunnossa ja pystyin tekemään koko harjoituksen suunnitellusti. 6-5 välillä suunta karkasi, muuten hyvää suunnistamista ja rastit putoili hyvin. Ainoa miinus oli, että kartan piti olla 1:10000 ja A3 kokoinen niin tulostusvaiheessa rata oli tulostettu A4 kokoselle paperille jolloin mittakaava ei pitänyt paikkaansa ja esimerkiksi 3-2 välillä aloin kattelemaan rastia liian aikaisin kun matkan arviointi petti väärän mittakaavan vuoksi...
Båtmansberget suunta
Iltapäivällä teimme One man Relay harjoituksen, jossa tarkoituksena oli juosta kolme n. 1.8km pituista lenkkiä kovaa. Itselläni homma kosahti ekalla lenkillä kun selkä veti niin jumiin ettei juoksusta ja sitä kautta suunnistuksestakaan tullut mittän. Vedin vielä toisen lenkin, mutta huonolla menestyksellä senkin. Tästä harjoituksesta ei löydy gps dataa teknisten ongelmien vuoksi.
Perjantai aamuna teimme mikro suunnistustreenin jossa siis juoksimme ensin 5.rastille asti 1:10 000 kartalla ja 5.rastilla vaihdoimme 1:5000 kartalle ja vedimme n.600m radan (5rastia) sillä. Kun tulimme kympille vaihdoimme jälleen 1:10 000 kartalle ja suunnistimme 15. rastille asti jossa sitten vaihdoimme jälleen 1:5000 kartalle. Alku meni hyvin, mutta 13. rastia en koskaan löytänyt, ja se katkaisi hyvän suunnistusrytmin, minkä seurauksena alkoi tulla virheitä. Ensimmäisellä mikrolla juoksin kahden puun välissä olleeseen naruun, joka oli silmien korkeudella. Vasen silmä hieman turposi ja nenään tuli pieni ruhje, mutta selvisin säikähdyksellä, pahemminkin olisi voinut käydä...
MikrOn koko rata
MikrO1
MikrO2
Iltapäivällä olikin sitten uudenlainen treeni, kun menimme Maarianhaminaan tekemään Knockout sprintin Free choice hajonnoilla. Kumpikin veto oli fyysisesti suht hyvää ja terävää, pari pientä kömmähdystä kuitenkin tuli. Hyvä ja mielenkiintoinen treeni!
Knockout sprint 1osa
Knockout sprint 2osa
Illalla teimme vielä yösuunnistustreenin. Maastossa ei pitänyt olla mitään rastimerkkejä, mutta halusimme silti mennä tekemään harjoituksen, sillä lauantaina oli tulossa yöviesti kisa ja halusimme yhden lampputreenin ennen kilpailua. Harjoitus meni aika huonosti, mutta ainakin pääsi metsään lampun kanssa ja rasteillekkin oltiin viety jo krepit.
Yötreeni
Lauantaina oli vuorossa ensimmäiset kilpailut. Mutta ennen niitä käytiin vielä treenaamassa Överbybergenin kartalla. Hyvä treeni ja suht hyvin meni pieniä virheitä ja kreppinauhojen etsimisiä lukuunottamatta.
Normirata 1:7500 kartalla
Lauantai iltana tosiaan oli sitten vuorossa kauden eka kilpailu. Ahvenanmaan yöviesti. Konsepti oli se, että juostiin pimeällä kolmen hengen joukkuekisana, jossa kaikki lähti omille radoilleen yhtä aikaa yhteislähdöllä ja joukkueen jäsenten yhteisaika ratkaisi tulokset. Viivalla oli n.30joukkuetta eli noin 90henkee. Itselläni kisa lähti hyvin liikkeelle ja K-paikalla olinkin toisena. Ykköselle juoksin välillä keulassa välillä toisena ruotsalaisen Rönnolsin perässä. Ykkösen taisin leimata toisena tai kolmantena. Kakkoselle alkoi jo hapottaa ja tuntemukset selässä alkoi olemaan Oneman relay harjoituksen kaltaisia ja meinasi tehdä tiukkaa. Kakkosen leimasin ehkä kolmantena. Kolmoselle tulikin sitten pieni virhe ja putosin hieman taaksepäin arviolta n.5-8 sijoille. Pitkällä nelosvälillä alun penkka oli todella hapokas ja alkoi jo tuntua etten pysy siinä letkassa, en sitten milään. Sain kuitenkin imettyä letkan kiinni välin tasaisella pääliosuudella kun kärki teki hieman mutkia. Tämän välin jälkeen vauhti tasaantui ja otin oman paikkani letkan keulapäästä noin kolmantena. Perhoslenkit sujui hyvin ja viimeistä kertaa keskusrastilla leimasin kolmantena. Pitkälle välille lähdettäessä koin kuitenkin pienen tumman hetken fyysisesti ja muutama kaveri pääsi kuittaamaan. Vielä ennen 15. rastia vedin kunnolla nenilleni ja jälleen muutama kaveri pääsi kuittaamaan. Juoksin kovaa ja yritin saada kärkeä kiinni. Kova vauhti kuitenkin kostautui ja avokallio rinteessä astuin yhden askeleen huonosti ja nilkka pyörähti ympäri. Siinä meni viimeisetkin mahdollisuudet juosta kärki kiinni. Lopulta olin maalissa 9. n.1.15 min kärkeen ykkös ja kolmos osuuden kavereista joilla oli saman pituinen reitti ja 4. ensimmäisen osuuden juoksijoista n.45sek kärkeen.
Joukkuekavereillani oli hieman haasteita ja lopputuloksissa olimme 12. Se on kuitenkin kelpo sijoitus eikä kukaan meistä tehnyt mitään katastrofaalista pummia.
Ahvenanmaan yöviesti
Yöviestin tulokset
Nilkka tosiaan meni sen verran pahasti ympäri että leirin loput pari päivää menikin sitten omalta kohdaltani kylmähoidon ja makoilun merkeissä. Tämän hetken tilanne on se, että jalka kestää jo astua eikä ole enää niin jäykkä. Tulevia kisoja pitää kuitenkin tarkkaan miettiä ja tunnustella jalkaa, jotta paraneminen olisi mahdollisimman tehokasta.
Nilkka suorana kohti tulevia koitoksia! ;)
-JK
perjantai 16. maaliskuuta 2018
Kuulumisia ja lähestyvän kisakauden suunnitelmia
Tervehdys!
Edellisen kirjoituskerran jälkeen on tapahtunut paljon, on ollut niin ala- kuin ylämäkiäkin, ja treenit on sujuneet vaihtelevasti. Tällä hetkellä tilanne näyttää kuitenkin jälleen paremmalta ja homma on niin sanotusti hallussa.
Helmi-maaliskuussa olen tehnyt paljon töitä, jotta pääsen keväämmällä treenailemaan ja kisailemaan ilman isompia kompromisseja. Kova työtahti on vääjäämättä näkynyt treeneissä, niistä palautumisessa ja lopulta niiden puuttumisena. (Kovin työputki oli reiluun viiteen vuorokauteen 64h töitä, ja n.56h kotona oloa. Siinä ei paljoa jaksanut treenata, kun koitti jaksaa ja selvitä kohti seuraavaa työvuoroa...) Koneet alkoi käydä ylikierroksilla ja väsy iski ensin fyysisesti ja sitten henkisesti, ja oli otettava aikalisä treeneistä. Mutta kuten sanoin homma on nyt hallussa ja suunta jälleen oikea. Niin kuin viimeksi kirjoitin, olen löytänyt hyvän rytmin treenata töiden ohessa, mutta opeteltavaa on. Juurikin näiden leiri-/kisareissu päivien työvuorojen ’takaisin’ tekemisessä. Mikä on oikea aika ja tahti tehdä vuorot jotka olen pois. Ja miten muut työkaverit tarvitsevat omia vapaita. Siinä on melkoinen palapeli rakenneltavaksi ja ihan jokainen pala kun ei ole edes omissa käsissä. No, selvitty on vaikka hankalaa se onkin ollut ja niitä kompromisseja on pitänyt tehdä...
Kilpailukauden alku lähestyy ja ensimmäinen startti siintääkin jo noin kahden viikon päässä kun suuntaamme jälleen Ahvenanmaalle leireilemään ja tällä kertaa myös kilpailemaan. Ahvenanmaan seitsemän päivän leirillä meillä lienee yhdeksän harjoitusta ja kolme kilpailua. Ahvenanmaan kisoista kuukauden sisään juoksen yhteensä 10kisastarttia. Se on melko paljon, mutta tänä keväänä painotan kisoja tavallista voimakkaammin. Jonkun kisan juoksen kisana ja jonkun kovana treeninä. Itselle tämän vuoden kisoista tärkeimpiä on viestit, joten maalis-huhtikuun kisoissa painotus on myös viesteissä: Ahvenanmaan yöviesti 31.3., Kevätyönviesti 6.4., FinnSpring viesti 22.4. sekä tärkeimpänä 10Mila viesti Ruotsissa huhtikuun lopussa (28.-29.4.). Henkilökohtaisissa kisoissa juoksen ainakin Ahvenanmaan kaksipäiväisillä keskimatkoilla 1.-2.4., Saaristorasteilla Paraisilla 8.4., Ankkurirasteilla 15.4. sekä FinnSpringissä 21.4.. Siljarastit 14.4. on myös vahvasti merkattuna kalenteriin, mutta osallistumiseni riippuu paljolti työvuorosta saanko sitä vaihdettua vaiko en.
Itselle tärkeimmät kisat tulevalle kilpailukaudelle on kuitenkin vasta myöhemmin, kun tärkeimpinä yksittäisinä kisoina on kesäkuussa Jukolan viesti Hälvälässä ja syksyllä SM yö Hauholla, jossa tavoitteena on juosta top40 sijoille!
Pysytään positiivisina ja iloisina. Hyvä tästä tulee!
-JK
sunnuntai 26. marraskuuta 2017
Back in business
Morjestaa!
Ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen harjoittelu tuntuu kivalta ja sitä jaksaa syttyä tylsimpiinkin tunnin turhiin vesisaateessa. Uutta kautta alkaa olemaan takana kolmisen viikkoa ja hommat rullaa mukavasti tällä hetkellä. Aina näin ei ole ollut, vaikka ehkä ulospäin on siltä saattanut vaikuttaakin.
Alkutahdit kaksi vuotta kestäneelle huonolle kierteelle lyötiin marraskuussa 2015. Aikalailla tasan kaksi vuotta sitten siis. Harjoitusmääriä nostettiin onnistuneen kesän jälkeen paljon, ja suht nopealla aikataululla. Juoksin sellaisia 100-150km viikkoja pari kuukautta. Paikat kesti hyvin määrää, mutta pääkoppa ei ollut valmis moiseen hulluuteen. Joulukuun puolella alkoi suurin into hiipua ja pikkuhiljaa alkoi varusmiespalveluksen läheneminenkin konkretisoitua.
Armeijan aloitin tammikuussa 2016. Kova treenijakso alle ja paljon erilaisia pöpöjä armeijassa oli kova yhdistelmä, minkä seurauksena sairastin lähes kaksi ensimmäistä palveluskuukautta. Oli kaksi erittäin rajua n.39-40asteen kuumejaksoa kestoltaan kumpikin n.viikon ja välissä ainoastaan kolme kuumeetonta päivää. Lisäksi sairastin useamman silmätulehduksen ja perus köhää oli koko kevät.
Kun sairastelu vihdoin helpotti, alkoi parin kuukauden tiiviimpi jakso intissä. Sitten olikin jo kesä. Kaksi treeni kuukautta (marras-joulukuu) ja sen jälkeen puoli vuotta lähes tekemättä mitään. Lenkkejä silloin, lenkkejä tällöin muttei mitään säännöllisyyttä sairastelusta johtuen. Syksyllä helpotti ja pystyi tekemään jo jonkin verran perustreeniä, mutta puhutaan muutamista tunneista viikossa, eli lähes mitätöntä lenkkeilyä.
Loppusyksystä 2016 alkoi sitten jälleen uusi kausi. Muutama ensimmäinen viikko sujui lupaavasti, vaikka olin edelleen armeijassa. Pystyin kuitenkin treenaamaan hyvin, kunnes alkoi tulla vaivoja. Rintaranka oli lukossa koko ajan ja sen lisäksi pohjekkin kipeytyi. Alkutalvi meni kokolailla penkin alle vaivojen vuoksi.
Helmikuussa aloitin kolmivuorotyön terästehtaalla. Niin kuin arvata saattaa, vuorotyön ja treenaamisen yhdistäminen saattaa olla hankalaa ja sitä se myöskin kohdallani oli. Olin aivan koomassa työpäiviä ennen ja jälkeen ja vapailla. Yksin vuorotyörytmiin opettelu vei aikaa ja voimia. Keväällä sain kuitenkin tehtyä muutamia täsmäharjoituksia ja Tiomilassa ja Jukolan viestissä olin parhaimmillani, kuten pitikin. Tein erittäin paljon kuivaharjoittelua kyseisiin kisoihin, kymmeniä tunteja. Vanhat kartat ja tyyppimaastokartat pyöri puhelimessa, tietokoneella ja paperiversioina. Se oli varmasti osaltaan auttamassa onnistumista suurviesteissä.
Syksyn tullen elimistö ja pää alkoi tottua työrytmiin, mutta ajattelin silti aloittaa harjoittelun maltilla ja kunnolla vasta uuden kauden alkaessa marraskuun alussa, jotta akut olisi varmasti täydet ja into pysyisi yllä.
Nyt olen siis kolmisen viikkoa vetänyt jälleen treeniohjelman mukaan ja se tuntuu aika makeelta. Toki vielä on opeteltavaa ja totuttelemista, mutta ainakin nautin tällä hetkellä harjoittelusta. Tällä hetkellä ympärilläni on positiivisia ihmisiä ja tuki lähelläni on arvokasta. Kiitos siitä kuuluu parhaimmille ystävilleni ja toki myös perheelle ja valmennukselle.
Suurimman kiitoksen annan kaikesta huolimatta itselleni. Kahden huonomman vuoden aikana monella on tuntunut olevan usko koetuksella siihen, että löytäisin tasapainon urheilemisen ja muun elämän välille ja motivaation harjoitteluun palaamaan. Itsellänikin usko on horjunut, mutta olen kuitenkin ollut kärsivällinen. Vaikka välillä en olekaan tiennyt mistä aloittaa ja onko missään mitään järkeä, olen kuitenkin tiennyt, että mikään ei tuo sellaista nautintoa kuin urheilu. Intohimo urheilemista ja treenaamista kohtaan on aina ollut olemassa. Sitä piti vain vähän etsiä välillä.
Nyt olen kuitenkin päässyt aloittamaan kauden ikäänkuin puhtaalta pöydältä. Ei vaivoja ja palava halu kehittyä ja ennen kaikkea nauttia urheilun tuomasta hyvästä olosta!
Katse ja mieli terävänä matka jatkuu!
Ja jotta jokainen lukija pääsee käsitykseen arjesta kolmivuorotyössä yhdistettynä harjoitteluun otan otteen harjoituspäiväkirjasta (20.11.-26.11.) ja lisään siihen myös heräämis- ja työajat:
Ma 20.11.
Herätys 4:25, töissä 6-14 ja treeninä Lenkki 30min/5km+kuntopiiri 40min+loikkia 10min
Ti 21.11.
Herätys 4:25, töissä 6-14 ja treeninä pitkä pk poluilla 2h20min/20km
Ke 22.11.
Herätys 8:00, treeninä lenkki 52min/10km+kuntopiiri 30min, töissä 14-22
To 23.11.
Herätys 8:00, treeninä lenkki maantiellä 1h45min/19.3km, töissä 14-22
Pe 24.11.
Herätys 4:54, treeninä lenkki 40min/8km+25min kuntopiiri ja iltapäivällä lenkki 1h25min/13.4km, töissä 22-06
La 25.11.
Aamulla pääsyt töistä klo 6, herätys 11:30, lepopäivä, iltaunet 18-20, töissä 22-06
Su 26.11.
Aamulla päässyt töistä klo 6, herätys 12.30, treeninä pitkä pk 2h25min/21km
Treeniä kertyi yhteensä siis n.11h40min/97km
Tästä päivästä alkoi neljän päivän vapaat, mikä mahdollistaa kahden treenin päivät...
Loppuun vielä ote yhden kappaleen sanoista, mistä olen saanut voimaa jatkaa määrätietoista harjoittelua vaikeinakin hetkinä...
We can win the race
We can win the race
We have a dream, you win tonightWe can win the race
Take a chance, take a chance, God is on you side
We pray for you, you like a hurricane
You can win, you can win, you can win the game
Try the impossible, we want a miracle
There's a million fans around
Our dreams free, we want the victory
The hero's back in town
-Jere
keskiviikko 21. kesäkuuta 2017
Joensuu-Jukola 2017
Hep hep!
Suunnistajan joulu tuli, oli ja meni. Mutta jälleen jäi unohtumattomasta viikonlopusta käteen muutakin kuin tyhjät lahjapaperit! Tällä kertaa pukinkontissa oli kovia paketteja Hissin nimellä varustettuna ;) tänä vuonna olen muuttanut näkökantaani kilpailuihin ja muuttanut hieman tärkeysjärjestystä. Koska ensimmäisenä pääsarja kautena ei lähtökohtaisesti meikäläisellä ole tsäänssejä SM kisoissa niinpä olen arvottanut tälle vuodelle Jukolan tärkeimmäksi kilpailuksi ja sitten 10Mila ja sitten SM kisat ja kansalliset kisat olen päättänyt vetää treeni mielessä. Totta kai kisana mutta kuitenkin niin, että selvästi parhaat tulokset tulevat tärkeistä kisoista!
Sitten itse aiheeseen eli katsaus siihen, miten kauden pääkisani sujui.
Viimeisen viikon työkuviot olivat sellaiset että alustavasti piti olla kolme yövuoroa. Sehän ei olisi ollut kovinkaan hyvä pohja tärkeelle kilpailulle ja sattaisi sotkea valmistautumista merkittävästi. Onneksi työkaverini ja pomoni olivat niin ymmärtäväisiä että sain sovittua viimeisen yövuoron teosta myöhempänä ajankohtana! Pääsin siis tiistaiaamuna viimeisestä yöstä.
Tiistain treeninä kävin tekemässä seuran treeneissä pitkät välit treenin. Harjoitus meni heikosti valvotun yön takia. Myös fyysinen vire oli hyvin alavireinen kuten oli viikonlopun Grano Gamesissa Tampereella. En ollut kuitenkaan huolissani sillä tiesin ajan riittävän siihen, että saan parhaan vireen esiin juuri oikeaan aikaan sunnuntaiaamuna. Keskiviikkona tein kaksi harjoitusta. Aamulla juoksin n. 45min aerobisen lenkin. Iltapäivästä sitten viimeinen kovempi treeni. Eli 2km verryttely jonka päälle n. 5km vk juoksua ja tämän jälkeen vielä 2x1000m vedot ja verryttelyt. Harjoitus oli aivan uusi mutta ihastuin siihen heti! Juoksu oli herkkää kevyttä nautinnollista! Viimeinen tonni meni aikaan 3:18 alle anakynnyksen juostuna.
Torstaina jouduin olemaan juoksematta kiireisen aikataulun takia. Tiesin ettei se haittaisi. Kelikin oli kuuma. Illan suussa lähdimme ajamaan kohti Joensuuta. Liikuimme matkailuautolla. Matka sujui mukavasti ja Joroisilla pistimme auton parkkiin ja kävimme nukkumaan. Yö oli varsin rauhaton jatkuvan liikenteen vuoksi. Nukuin huonosti.
Matka jatkui perjantai aamuna jo ennen klo 8 ja määränpäänä oli Eno, jossa kilpailut järjestettiin tänä vuonna. Saavuimme Enoon n. klo 10 aikaan. Päivän aikana tutustuin kilpailukeskukseen sekä kulutin aikaa autolla. Iltapäivällä suoritin muuton matkailuautolta kohti seuramme tukikohtaa kilpailukeskuksen lähelle. Käytössämme oli iso omakotitalo ja sen suuren suuri piha-alue. Ykkös joukkueet saivat sisämajoituksen ja muut sitten nukkuivat ulkona teltoissa. Myös seurateltta studioineen pystytettiin pihapiiriin. Tukikohdalta oli matkaa kilpailukeskukseen n. 300m joten sijainti oli erinomainen!
Perjantai iltana kävimme vielä treenimaastossa harjoittelemassa. Harjoitus oli ihan hyvä, mutta oma suoritus ei ollut sujuva ja se sai olon hieman epävarmaksi.
Lauantai päivä “jouluaatto”. Aamupäivällä kävin kiertämässä kilpailukeskuksessa ja ostoksilla. Loppu päivän vietin pitkälti sisällä majoituksessamme, koska ulkona oli kova helle ja halusin välttää auringossa oloa. Venlojen viestin lähdön kävin kuitenkin katsomassa ulkona, muuten olin sisällä. Illalla kävimme vielä verryttely lenkillä. Illalla pidimme joukkuepalaverin ja tunnelma oli rento mutta joukkueen jäsenet vaikuttivat hyvin keskittyneiltä ja latautuneilta.
 |
| Joukkue |
Viesti lähti liikkeelle klo 23.00 katsoin lähdön tv:stä. Odotin vielä avaajamme ensimmäiseen väliaikaan, koska halusin tietää miten kilpailu lähtee liikkeelle… No avaajamme aloitti sen verran hyvin, että uni ei tullutkaan. Ei sitten millään. Pyörin vain. Päätin vilkaista väliaikoja. Sijoituksemme parani koko ajan. Siinä vaiheessa tiesin että kisa tulee menemään joukkueelta hyvin! Kakkos osuudella tapahtui sitten jotain mitä en osannut odottaa. Sijoituksemme alkoi nousta vaikka ensimmäisessä vaihdossakin se oli hyvä, 29. Lepäilin makuulla mutta uni ei edelleenkään tullut. Kakkos osuus saapui vaihtoon huippusijalla, 16. Kun kolmas osuus lähti metsään oli minun aika herätä ja alkaa valmistautumaan omaan osuuteeni. Herätys sujui ongelmitta, sillä en nukkunut silmäystäkään. Kello oli n. 2.30 vaihdoin vaatteita ja seurasin väliaikoja. Sijoituksemme putosi odotetusti.
Verryttelyt sujui hyvin, tein hieman lyhyemmät verkat kuin yleensä. Mutta silti riittävän pitkät ja laadukkaat. Olin itse siis 6. Osuudella. Pääsin matkaan sijalta 60. N. 15sekuntia ennen minua metsään suuntasi huippuseura Halden SK:n kakkos joukkueen viestinviejä. Muita ei ollut lähellä edessä eikä takana. Tiesin että on juostava raivokkaasti Haldenin mies kiinni ettei tarvitsisi tehdä hommia metsässä yksin. Sainkin kaverin kiinni jo heti K pisteen jälkeen. Alku lähti hyvin liikkeelle. Suunnistus oli sujuvaa ja fyysisesti olin juuri sillä alueella että sitä vauhtia jaksan, mutta en tiedä miten pitkään. Vauhti kuitenkin pysyi hyvänä aika pitkään ja myös oloni oli vahva. Pää pysyi mukana hyvin. Kaksi nukahdusta tuli, mutta onneksi toinen oli helpolla polkuosuudella joten ei mitään dramaattisempaa. Luulin juoksevani eri polkua ja sitten kun polun mutkat olivat väärin päin olin hieman hukassa. Tilanne oli kuitenkin hallussa. Haldenin mies veti, vauhti oli tasaista kovaa. Paikoin olisin itse pystynyt juoksemaan kovempaakin, mutta meno ei olisi ollut yhtä sujuvaa. Tiheellä alueella Haldenin kaveri päästi minut välillä vetohommiin. Väli oli haastava eikä juoksu-uraa juurikaan ollut. Eteneminen oli hidasta ja minulla oli vaikeuksia pitää suunta. Siinä tuli toinen nukahdus. Päästin Haldenin ohitseni ja rasti löytyi sujuvasti.
Vauhti pysyi hyvänä edelleenkin. Huomasin että oli tulossa pitkä väli. Siinä kohtaa avasin suuni ja sanoin norjalaiselle että vedä sinä seuraavalle niin minä koitan löytää pitkälle välille optimi reitin. Tämä sopi Haldenin ukolle. En kuitenkaan saanut mitään kiertävää järkevää valintaa löydettyä joten väli oli juostava suoraan. Kun lähestyimme niittyä entisen vanhainkodin lähellä, aloimme saavuttaa aiemmin lähteneitä Paimion kakkos joukkuetta sekä Stora Tuna kakkosta. Nopeat hörpyt juomapisteellä ja sitten pitkä tasanen veto päälle ja saimme edellä mainitut joukkueet kiinni. Avokallio rinteillä oli vielä hajontaa mutta porukka oli koossa hajontojen jälkeen. Olimme saavuttaneet myös Södertäljen kakkos joukkueen. Juoksimme raivolla viimeisiä välejä. Toiseksi viimeiselle rastille polulta loikatessani jalat löi pahaan kramppiin ja jouduin antamaan periksi ja päästämään letkan karkuun. Onneksi vasta niin lopussa. Vaihtoon saavuin sijalla 57. Täydet mahdollisuudet olisi ollut sijaan 51. No, näin tällä kertaa. Ankkurillamme oli pienoisia vaikeuksia, mutta hän klaarasi osuutensa kohtuullisesti ja maaliin tulimme upealla sijalla: 58! Se sivuaa seuran parasta sijoitusta (Kytäjä 2010) 2010-luvulla! Kaikkinensa hyvä hallittu suoritus nuorelta joukkueeltamme. Selvisimme pienillä virheillä haastavassa maastossa.
Oma suoritukseni oli erinomaista hipova. Taktisesti olin viisas. Juoksin alussa Haldenin kiinni ja sen jälkeen omaa työtä tehden hyödynsin norjalaista. Juuri niin kuin älykäs viestisuunnistaja tekee! En tehnyt suurempia virheitä ja lopun kramppeja lukuunottamatta fyysisesti oli ehdottomasti parhaita päiviä 10Milan jälkeen. Juuri niin kuin pitikin. Olin omalla 6. osuudella (11km) koko porukan 47. nopein! Se osoittaa myös että tein ehdottomasti yhden elämäni parhaimmista vedoista juuri silloin kun pitikin! Olen osuuteeni tyytyväinen ja vaikka hieman jäikin harmittamaan se 6 miehen karkaaminen lopussa niin nostin silti joukkueen 60 parhaan joukkoon.
Tästä jäi sopivasti nälkää tuleville vuosille ;)
Tässä vielä linkkejä tuloksiin ja omaan gps viivaani!
Tulokset: http://results.jukola.com/tulokset/fi/j2017_ju/kilpailijat/75/
-Jere
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)