Takana on kevään ensimmäinen urheilullisesti tärkeämpi viikko ja viikonloppu. Viikko sujui juuri niin kuin sen pitikin, kaikki oli kunnossa, mutta lopputulos oli jotain aivan muuta, kuin mitä piti...
Kuten aiemmin kerroin, viestit ovat tämän kauden tärkeimmät kilpailut itselleni. Pyrin ammentamaan oppia ja rutiinia porukassa juoksemisesta myös henkilökohtaisille matkoille. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kilpailtiin kauden ensimmäinen iso viesti, 10Mila, Ruotsissa. Minulle valikoitui viime vuotiseen tapaan kakkososuus, n.11,5km pitkä yöpätkä. Osuus oli itselleni hyvin mieluinen ja ehdin valmistautumaan kyseiseen osuuten rauhassa useamman viikon ajan. Olen viime vuosina onnistunut suurviesteissä kauden parhaimpiin suorituksiin ja se antoi uskoa ja mielenrauhaa tähänkin viestiin valmistauduttaessa. Fyysinen kunto ja vire oli kilpailua edeltävällä viikolla hyvä, ja tunsin itseni fyysisesti valmiiksi ensimmäiseen tärkeään kilpailuun. Suunnistuksellisesti tilanne oli hieman hatarammalla pohjalla, kun edellisviikonlopun FinnSpring kisoissa tuli henkilökohtaisella pitkällä matkalla keskeytys virheiden kypsyttämänä ja viestissä tuli juostua laajalla kaarroksella vähän joka hajonnan kautta ja vähän muutakin omaa kaarrosta tuli tehtyä. Olin kuitenkin luottavainen, että edellisvuosista opituilla tavoilla eli suurella mentaali harjoittelulla ja mielikuvatreenaamisella päästään toivottuun lopputulokseen. Lähdin kisaan hyvin luottavaisena ja valmiina. Tai ainakin niin luulin ennen kilpailua.
Itse kilpailu meni todella ala-arvoisesti, tein todella paljon virheitä ja tuntui, että jotain puuttui. Joku oli pielessä. En onnistunut saavuttamaan flow-tilaa edellisvuosista poiketen ja keskittymiseni ei ollut riittävällä tasolla. Maasto oli ehkä vaativampi, mitä olin mielikuvatreeneissä ajatellut, mutta ei se niin paljon vaikeampi ollut etteikö siitä olisi kunnialla selvinnyt. Fyysisesti olin kunnossa, mutta oikea tunne- ja tahtotila puuttui. Jos ei ole läsnä suorituksessa eikä keskity 100% siihen hetkeen on lopputulos nähdyn kaltainen. Tällä kertaa oma henkinen valmistautuminen jäi vajaaksi ja omalla huonolla suorituksella annoin suuntaviivat loppuviestille, joka sujui muiltakin joukkueessamme surkeasti.
10Milan 2.osuus
10Milan Tulokset
Kilpailun jälkeen olin hyvin vihainen ja pettynyt itseeni. Mutta nyt kun aikaa on kulunut olen pystynyt hyväksymään epäonnistumiseni ja siirtämään katseet tulevaan. Kisoja tulee ja kisoja menee. Ja vaikka niin usein viime aikoina omat kisasuoritukseni ovatkin olleet enemmän tai vähemmän huonoja, niin uskon vakaasti siihen että kyse ei ole isoista asioista. Ongelma on paikallistettu ja nyt ongelman parissa pitää alkaa työskentelemään ahkerammin niin saadaan suoritukset ja tulokset kapasiteetin mukaiselle tasolle.
Seuraavaksi alkaa suppakuuri kohti SM-keskimatkaa ja Jukolanviestiä. Niissä olen sitten valmiimpi ja läsnä, niin eiköhän tuloksetkin ole paremmat!
-JK
ps. Kolmen tonnin haasteessa ollaan hiukan aikataulua perässä, mutta siitä enemmän myöhemmin omassa jutussaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti