Kauden kovin kisa: SM ep

Noniin!

Jälleen näppäimistön äärellä. Takana on raastava erikoispitkän matkan sm kilpailu. Olin alkanut jo kirjotteleen sellasta tarinaa, missä vedän kautta yhteen, mutta viime hetken päätöksen jälkeen ja sitä seuranneen kisan jälkeen vaihdankin aihetta ja jätän sen kausi yhteenvedon vielä odottamaan...

Tosiaan, eilen juostiin Haminan suunnalla suunnistuksen erikoispitkän matkan sm kisa. Oma tilanteeni oli se, että viikko sitten juoksin sairaana 25manna viestissä, Ruotsissa. Hyvin juoksinkin siihen nähden että olin aivan puolikuntoinen. Mannan suoritukseen olen tyytyväinen. Yksi epäonnistuminen kuitenkin pudotti joukkueemme sijalle 58. No se siitä. Olin siis mannan jälkeen koko viikon sitkeessä flunssassa. Keskiviikkona kävin juoksemassa yökuppia, se ei ollut kovin viisasta... Loppuviikon olin edelleen flunssainen ja olin tehnyt päätöksen jättää ep väliin. Vielä lauantai iltana kello 19 olin ehdottomasti sitä mieltä etten juokse sunnuntain kisassa. Joskus kello 20 ja 21 välillä päätin kuitenkin kaikesta huolimatta lähteä juoksemaan kauden kovimpaan kisaan. 

19.2km rata linnuntietä ja 29 rastia. 

Lähdin kisaan sillä asenteella, että pyrin juoksemaan omaa rentoa juoksua niin pitkälle kuin jaksan ja sitten katson mikä tilanne, tarviiko keskeyttää vai taistelenko maaliin saakka... Kuitenkin kisan edetessä huomasin olevani hyvässä letkassa ja arvioin sijoituksenkin pyörivän 10-20 paikkeilla. Meno tuntui hyvältä. Oikeastaan johonkin 11kilometrin kohdille asti tuntui todella hyvältä. Tunnin ja 40 minuutin suunnistuksen jälkeen tuli kuitenkin pieni välikuolema ja aloin jo henkisesti valmistautumaan keskeytykseen. Ainakin pieni ja lyhyt ajatus siitä tuli. Kuitenkin letkassa oli sen verran avoin ilmapiiri että päätin taistella vielä. Välikuolema kesti kymmenisen minuuttia jonka jälkeen olo tuntui jälleen erinomaiselta. Letkaan tuli pientä rakoa ja minä ja kolme muuta karkasimme muilta. Viimeinenkin hajontakuvio sujui mallikkaasti eikä ainuttakaan pummia ollut tullut. Lopun putkipätkälle lähdin lisäämään vauhtia ja onnistuin pudottamaan letkan muut suunnistajat. Loppu pätkällä sain vielä yhden suunnistajan kiinni ja onnistuin myös hänet tiputtaan. 

Plakettikin oli lähellä (1.5min) ja sijoitukseni oli 12. Olen erittäin tyytyväinen suoritukseeni, vaikka lopussa tein yhden 40sek. virheen. Se oli kuitenkin ainoa selkeä virhe. Fyysisesti jaksoin yllättävän hyvin enkä ollut oikeastaan missään kohdassa jojossa. Flunssa selkeästi herkisti vireen hyväksi, mutta voipi olla silti, että ilman viikon mittaista flunssaa jaksaminen ja tulos olisi voinut olla vieläkin parempi. En tiedä. Mutta tyytyväinen joka tapauksessa olen.
 Vielä Halikko-viesti. Sitten on tämä vaikea kausi paketissa.

Tulokset:
 http://online4.tulospalvelu.fi/tulokset/fi/2015_smep/h20/tilanne/1/0/

Kartta: 

http://www.tulospalvelu.fi/gps/2015smepH20/?v=m




 -Jere 

Hylsy kesän parhaasta

Terve!

Totta tosiaan tänä viikonloppuna kisailtiin Hämeen aluemestaruuksista pitkällä matkalla sekä viestissä. Pitkä matka kun on oma lemppari niin kultaa lähdin hakemaan sekä puhdasta suoritusta. Tämän kesän teema on ollut saada virheet tiputettua alle 30sek./km joka mahdollistaisi pärjäämisen suht hyvin.

Suoritus lähti hyvin liikkeelle ja ajoin alkumatkasta 4 ja 8min eteen lähteneet kaverit kiinni. Kumpikaan ei pysynyt matkassa joten lähdin pitämään hyvää vauhtia ja suunnistuskin sujui. Kutos rastille leivoin n. 2.5min pummin, ja se jäikin ainoaksin raa'aksi virheeksi muutama pieni pysähdys tuli mutta ei muuta. Suoritus oli ehjä ja fyysisesti minulla oli hyvä päivä. Vauhtia olisin voinut laittaa pari pykälää lisääkin... Maaliin tultuani koin varsin järkyttävän uutisen. Kesän paras suoritus oltiin hylätty väärällä ykkös rastilla leimaamisesta johtuen. En voinut uskoa korviani ja vaadin nähdä missä muka olin leimannut. Kaveri löi maaliautosta kartan käteen ja katsoessani sitä tajusin tilanteen. Olin leimannut n. 20metriä väärässä paikassa notko rasti oli oikea rastini ja olin leimannut vastakkaisessa notkossa olleessa aukossa. Olin hyvin tuohtunut rastien sijoittelusta ja ratamestarin ilkeästä "miinasta". Tavarat saivat kyytiä... Voitto olisi irronnut hurjalla 26 minuutin erolla seuraavaan. Tilannetta jälkeen päin miettiessäni siinä kävi niin että tulin rastille,minulta kysyttiin missä ollaan kerroin missä me olimme ja jatkoin kohti seuraavaa rastia. En tainnut missään kohtaa tarkistaa koodia. Ärsyttävä hylsy. Todella typerä ja turha kun kerran olin samassa ympyrässä ja maastossa samanlaisessa kohteessa leimannut. Lisää hämmennystä aiheutti se kun minut kuulutettiin voittajaksi ja tulostaulullakin nimi keikkui kärjessä. Myös lehteen sain nimeni ja onnittelujakin tuli mutta valitettavasti minut siis hylättiin kilpailussa enkä voittanut aluemestaruutta.

No ei auttanut kun vaan hyväksyä tilanne ja kääntää asiat positiivisen kautta. Olin tehnyt kesän parhaan suorituksen, siihen pitää olla tyytyväinen ja sitä pitää käyttää hyväksi valmistauduttaessa sm pitkälle.

Keskittyminen viestiin oli vaikeaa koska hylsy ärsytti niin kovasti. Sain kuitenkin käytyä viestiä läpi päässäni. Olin katsonut mahdollisen rataprofiilin ja valmistautunut henkisesti surkeaan maastoon. Ihan mitä vain saattoi tulla vastaan.

Vaikka kisat olivat "vain" am kisat niin nyt keskittyminen ja valmistautuminen on suunnattu jo syksyn sm kisoihin ja valmistautuminen pienempiinkin kisoihin pitää olla huolellista, koska isoihin kisoihin pitää valmistautua samoin kun mihin tahansa kisoihin joten on tärkeetä saada kaikki sujumaan just eikä melkeen jo tässä vaiheessa.

Tänään viestissä siis juoksimme pääsarjassa. Viesti alkoi hieman nihkeästi kun avaajamme teki n. 5min pummin. Oma kakkos osuuteni oli kuin henkilökohtainen kilpailu. En nähnyt ketään oman sarjalaista metsässä. Tein töitä rajusti suht huonossa maastossa. Paljon huonommassa kuin la pitkällä matkalla. Kolmos rastille tein n. 50s virheen ja pitkällä 4-5 välillä ajauduin liikaa oikealle. Aikatappiota kertyi 1.20min seiskaa seisoskelin puolisen minuuttia. Lopussa tein vielä toiseksi viimeselle rastille 1.5min virheen. Suoritus ei ollut niin hyvä kuin lauantaina mutta kohtuullinen kumminkin. Ankkurimme juoksi hyvin ilman virheitä ja nosti meidät sijalle 4.

Hyvä viikonloppu ja tästä on jälleen kerran mukava jatkaa kohti "isoa maalia"!!

-Jere

Hylkäys napsahti viereiseltä rastilta...

Ensimmäinen puolimaraton

Hep!

Eilen oli siis kauan odottamani Hämeenlinnan kaupunkimaraton joka juhlavuotensa ja Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi kantoi nimeä Sibelius-maraton. Valmistautuminen oli puolittainen sillä mitään maraton valmistautumista en tehnyt vaan valmistauduin kisaan niin kuin mihin tahansa kilpailuun. Ajallisestihan kisa vastasi suunnistuksen pitkän matkan kisaa joten mitään ongelmaa ei sen suhteen pitänyt olla eikä myöskään ollut.

Lähtökiihdytyksessä jäin huonoihin asemiin mutta ladun levetessä alun sumpusta kohentelin asemia mukavasti. Huomasin n.400m kohdalla ettei kello lähtenyt käyntiin joten väliaikojen seuranta ei aivan täsmällistä olisi. Pian kuitenkin eräs mies huuteli että hänen on tarkoitus juosta koko maraton 4min/km vauhtia läpi joten iskeydyin hänen porukkaansa sillä oma taktiikkani oli juosta juuri 4min/km vauhtia niin pitkään kuin suinkin jaksaisin ja lopun sitten taistellen sitä vauhtia mitä pystyy.

Meillä oli hyvä ryhmä hieman alle 10hengen porukka jota tämä mies veti kellontarkalla aikataululla. Jossain hieman ennen puolta matkaa ajoimme toisen ryhmän kiinni. Ryhmä pyristeli noin kilometrin meidän peesissä kunnes jäi. Myös meidän alkuperäisestä ryhmästä alkoi porukkaa pudota siinä 10 ja 13kilometrin välillä. Lopulta 12.7km juomapaikan jälkeen olin kaksin kellontarkan miehen kanssa. Valmentajani kannusti reitin varrella juuri 12km kohdalla ja huutelin hänelle että aikataulussa ollaan. Kellontarkka mies uteli mikä on tavoitteeni. Kerroin hänelle tavoitteeni eli 4min/km mahdollisimman pitkälle. Hän totesi vain että hyvältä näyttää vielä.

12kilometrin kohta oli juoksun lopun kannalta ratkasevin kohta. Pallean kramppi aiemmin viikolla alkoi oireilemaan jälleen. Voimakas kipu kyljessä meinasi katkaista juoksun. Olin kuitenkin päättänyt taistella loppuun asti ja kellontarkan miehen tsemppaus ja vetoapu oli erittäin ratkasevassa roolissa sen suhteen etten heittänyt hölkälle.

Noin 15km kohdilla alkoi yksittäisiä selkiä tulla vastaan ja kellontarkka mies tsemppasi että tulee hyvä sijoitus jos vaan jaksan vielä muutaman kilometrin. Tuntui hyvältä laittaa itsensä tosissaan tiukille. 17km kohdalla alkoi väsy tulla. Juomapisteen jälkeinen kiihdytys tuntui pahalta. Sain kuitenkin lyötyä itseni miehen peesiin vielä. Hän tsemppasi jokaisen kilometritaulun kohdalla ja sanoi että ollaan edelleen 4minuutin vauhdissa. Lopulta jossain 19km kohdilla tiemme erkanivat kun hän jatkoi koko maratonin reittiä ja minä käänsin kohti maalia. Kiitin häntä vetoavusta ja toivotin tsemppiä loppumatkalle. Viimeinen rutistus tuntui erittäin pahalta ja vauhtikin laski viimeisellä parilla kilometrillä johkin 4.02-4.04min/km. Lopun hivuttava ylämäki tuntui raskaalta. Lopulta stadionille saapuessani aplodien saattelemana nautin joka solulla tunnelmasta ja tunsin onnistuneeni. Taktiikka oli täydellinen ja veturi "kellontarkka mies" oli mahtava. Hänen kannustuksensa ja apu oli aivan kertakaikkisen upeaa. Mies muuten juoksi koko maratonin hieman loppua kohden kiristäen ja sijoittuen lopulta upeasti toiseksi.

Kaikkinensa puolimaraton oli erittäin upea kokemus, sää oli hieno hieman lämmin kylläkin mutta hyvä silti. Kannustus reitin varrella oli hyvää ja yleisöä oli kerääntynyt mukavasti reitin varrelle. Omat huoltojoukot 15km kohdalla teki tehtävänsä hyvin ja ylimääräinen juomapiste siinä kohdassa tuli tarpeeseen. Vauhdinjako oli juuri oikea, veturi oli loistava ja oma vire ja fokus oli hyvä. Pelkkää positiivista sanottavaa siis kyseisestä tapahtumasta.

Olen nyt heinäkuussa juossut siis kolme juoksukisaa. 10kilometrin hölkkäkisan jossa juoksin ajan 37.01 vitosen ratakisassa ajan 17.35.16 ja puolimaratonilla ajan 1.24.31. Juoksukisat toimivat hyvinä harjoituksina kohti syksyn sm suunnistus kisoja. Olen tyytyväinen kaikkiin kolmeen sileän kisaan ja ilonen siitä että juoksu kulkee näinkin hyvin tässä kohtaa kesää. Nämä tulokset antavat potkua tuleviin treeneihin ja tästä on jälleen mukava jatkaa harjoituksia. Syksyn tavoitteet mielessä.

Puolimaraton aika: 1.24.31

Sijoitus miehet yleisessä 7.

-Jere

Kuulumisia ratakisan jälkeen ja ennen puolikasta

Hello!

Ratakisa meni lähes odotusten ja tavotteen mukaan harmittavasti jäin kuitenkin tavotteestani 5sekuntia... Juoksu oli suht ehjä mitään dramaattista hyytymistä ei tullut mutta meno oli tasasen tahmeeta ekan kilometrin jälkeen. Tyytyväinen täytyy kuitenkin olla ensimmäiseen ratakisaan ja kun oma ennätys parani mukavat 40sekuntia eli 8s/km niin kyllähän siihen pitää olla tyytyväinen. Tulos jätti hampaankoloon kuitenkin suurehkon palasen ja nälkää on juosta tänä vuonna vielä kovempaa ja syksymmällä reilusti parempi aika. Lopputulos siis 5000m kisassa oli 17.35.16 .PB.

Reenailut jatkui kisan jälkeen normaalisti ja ohjelmassa oli kolmet suunnistuskisat viime viikonloppuna. Perjantain sprintti sujui kahta virhettä lukuunottamatta suht hyvin. Virheet toki harmittavat sillä rata ei kovin vaikea ollut... Sijoitus H21A 47./99. +3.26min

Lauantain pitkä matka oli todellakin pitkä matka. Tummuin aivan täysin enkä ole oikeestaan ikinä ollut niin väsynyt kisan jälkeen. Suunnistuskaan ei ollut näpeissä ja loppuun pään sumetessa leivoin käsittämättömän 8minuutin pummin helpolla välillä. Olin aika lailla tuloslistan loppupäässä eikä tulos eikä suoritus todellakaan lämmittänyt.

Sunnuntain keskimatkalle lähdin nöyrin mielin jälleen avaamaan latua. Alun pahoilla rinnerasteilla tein yhteensä n.5min virhettä. Loppu sujui ihan mukavasti. Sijoitus muistaakseni 19./27. Tai jotain vastaavaa.

Kuluneella viikolla kerääntyi taivaalle synkkiä pilviä kun keskiviikon vetoreenissä sain erittäin voimakkaan krampin pallean alueelle neljännessä vedossa. Homma oli jätettävä kesken kun happi ei kulkenut mihinkään ja kipu kyljen/rinnan alueella oli sietämätön. Se helpotti loppuverryttelyssä mutta vielä kaksi päivää tämän jälkeen tulee tuntemuksia ja oireita. Huomenna on kuitenkin kauan odotettu sibelius maraton ja viivalla ollaan. Toivottavasti kroppa kestää juosta loppuun asti. Kohta lähden vähän hölkötteleen ja kuulosteleen kroppaa.

Huomista puolimaratonia innolla odottaen

-Jere

Kohti syksyä

Moikka moi vaan taas!

Viime kirjoituksen aiheena oli henkiset vaikeudet ja paluun tekeminen. Nyt voin iloisena ja onnellisena kertoa että paluun tekeminen on lähtenyt hyvin käyntiin ja homma alkaa näyttää jälleen valoisammalta. Vähän reilu pari viikkoa taas hommailtu treeniohjelman parissa ja tehty jo muutama kovempi treeni. Kuntorasteilla olen saanut itseluottamusta onnistuneista suorituksista.

Eilen perjantaina juoksin ensimmäisen hölkkäkisan Hämeenlinnassa. Kisa tuli itselle aika nopeasti ja siksipä ei mitään ihmeellistä valmistautumista ollut vaan edellispäivänäkin vielä iltarasteilla juoksin suht kovaa ottaen kärkipaikan pisimmällä radalla. 6.5km ja lähes 300m nousua oli torstaina tarjolla ja se oli suht kova reeni. Perjantaina kuitenkin viivalle kymppiä juoksemaan.

Ennen starttia jalat tuntu aika kehnoilta reiskat oli aika tyhjät. Lähin kuitenkin kärkikahinoihin mukaan juosten puoli matkaan eli vitoseen asti noin sijalla 6. (kun lasketaan kaikki mukaan myös ikämiessarjat) eka vitonen meni kepeesti väliajan ollen 17.50. Toinen vitonen alko oleen kovaa taistelua ja siinä hieman näky vielä lyhyt reenijakso pitkän tauon jälkeen mutta juoksin kuitenkin omaan tasoon ja aiempiin lenkkeihin nähden maaliin ihan ok ajalla 37.01. Tavote oli juosta hyvä treeni ja mahdollisesti koittaa alittaa 40minuuttia mikä tuntu optimistiselta tauon jälkeen. Juoksin kuitenkin alun sen verran hyvin että vaikka loppua kohden meno hyytyi pahasti niin silti tavoite hyvästä kovasta treenistä toteutu ja aikakin tyydyttää itseä. Loppusijoitus oli miesten yleisessä sarjassa 7. Voittajan painellessa alle 33minuuttiin.

Viikonlopun ohjelmassa on pk painotteista lenkkiä ja keskiviikkona lähetään ratavitoselle rennoin mielin kattomaan mihin paukut riittää. Mitään sija tavotteita ei todellakaan kisaan ole mutta jos peilaa eiliseen kisaan niin sopiva tavote vois olla se 17.30 aika.

Ilosin ja rennoin mielin tästä jatketaan. Eilinen juoksu anto hyvän signaalin että ihan ok kunnossa ollaan ja syksyyn on vielä hyvin aikaa. :)  

-Jere

Takaisin urheilun pariin

Long time no see

Joo paljon on tapahtunu viimesen julkasun jälkeen. Työt on alkanu, lakki ja todistukset on saatu juhlat juhlittu ja joitakin kisojakin kuten Jukola on tahkottu. On myös asioita mitä ei oo tapahtunu kuten harjottelu ja yhden tekstin julkaisu.

Fanaattisesta ja perfektionistisesta treenaajasta on tullut laiska. Tai väsynyt tai ehkä molempia. Ennen pyrin aina tekemään harjotuksen luonteesta riippumatta asiat mahdollisimman täydellisesti. Hoidin hommat tykkäsin siitä, nautin tunteesta kun tiesin tehneeni jälleen asiat oikein ja tiesi menneensä eteenpäin. En tiedä johtuuko väsymys elämänrytmin muuttumisesta töiden alettua vai johtuuko saamattomuus jonkinasteisesta treeniähkystä vai mikä ihme on. Oon ollu hämilläni kaks kuukautta likimain kun miestä ei vaan huvita juosta. Päässä on hyvin erikoisia tuntemuksia ollut. Ittesä lenkille saanti on ollut haastavaa lähes mahdotonta. Oli syynä työt, ähky tai ihan mikä tahansa on nyt muutoksen aika. Koko kahden kuukauden ajan olen hokenut itselleni että nyt on vain lähdettävä. Mutta nyt ihan oikeasti on muutoksen aika. Tekosyitä ei enää sallita. Olen ilmoittanut avoimesti olevani pettynyt itseeni. Ilmoitan yhtä avoimesti tai pikemminkin lupaan etten aio murehtia enempää menetettyjä kuukausia vaan aion jatkaa eteenpäin. Pienin askelin,mutta eteenpäin jatketaan.

Mitä tulee deletoituun postaukseen tai sen demo versioon on todettava että oli sen verran hevii tekstii etten pystynyt julkasemaan sitä. Huomasin kirjoittaneeni hyvin henkilökohtaisen tekstin, mutta tallensin sen jotta voin jatkossa silmäillä sitä ja ajatella että tuon tekstin sisältöä en halua uudelleen kokea. Elämä ei oo ollu helppoo mutta ei se aina ole. On muistettava nauttia sen pienistäkin antimista..

Tulevaisuus näyttää omin silmin katsottuna mahtavalta. Kaks kuukautta on nyt töitä jäljellä ja sen jälkeen siviilielämä on hämärän peitossa. Opiskelupaikkaa ei tällä kertaa irronnut, mutta urheilu puolella on tulossa jänniä juttuja lähiviikkoina kun ilmottauduin urani ensimmäiselle puolimaratonille Hämeenlinnan kaupunkimaratonille, joka tänä vuonna kulkee nimellä Sibelius marathon. Lisäksi edessä saattaa olla myös ratastartti! Katsotaan nyt millaseen kuntoon sitä ennen ehtii. Tämä viikko on otettu rauhassa pk painotteisesti mutta tästä se taas lähtee homma rullaamaan.

-Jere

Näyttöjä, näyttöjä!

Tervehdys lukijat!

Nyt on kulunut hieman vähemmän aikaa edellisestä kirjoituksestani kuin viimeksi. Totta tosiaan Puolan leiristä palautuminen on sujunut mainiosti ja viikonlopun kisat oli näyttökisat ajatellen nuorten mm kisoja sekä 10MILA viestiä. Itse annoin näyttöjä enemmän tosissaan jälkimmäiseen, mutta oli kiva kisata lauantaina sellasessa sarjassa, jossa oli kovempi taso kuin SM kisoissa sillä samassa sarjassa juoksi vain 17-20 vuotiaiden Suomen kärki!

Hieman kisoista:
Lauantain pitkä matka. H17-20E Matka: 10.1km 
Hiukan oli jännitystä kropassa siitä miten jaksan tuollaisen matkan. Mutta hyvinhän sen jaksoin jalat tuntu todella iskukykysiltä ja juoksussa oli sellasta terävyyttä ja raikkautta mitä parhaimmillaan mulla voi olla. Faktahan on se että aivan kärki miehet painelee sellasen 40sek-1min/km kovempaa kuin minä juosten. Kakkos rastille tuli väkerrettyä sellanen RR-sarjan virhe, etten ihan heti muista millon olen viimeksi niin hölmön virheen tehnyt... No ei siinä mitään 4min pataan heti alussa. Siitä homma kasaan ja yli minuutin törttöilyt neloselle.. Neloselta kasille asti hyvää perusvarmaa suunnistusta. Ysille sitten parisen minuuttia jälleen virhettä. Huono lähtökulma. Niin kuin liian monesti aikasemminkin... No sitten kohtalaisesti selvitin loput perhoshajonta rastit, tuli siinä 14. rastille ehkä minuutin koukku. Ja lopussa vielä yksi ykkönen. Loppu menikin sitten ihan hyvin omasta mielestä eikä mitään suurempia pummeja enää tullut. Yhteensä siis n. 9min virhettä. Aivan liikaa. Juosten sitten se loppu 6min pataan. Loppusija oli 41./69
Vähän harmittaa kun ilma RR-virhettä sijoitus olisi voinut olla siellä 25. paikkeilla. No ei auta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kun tietää että on hyvässä kunnossa. 


Sunnuntain viesti. H21A 1.osuus Matka: 9.1km
Joo elikkäs päätin lauantain kisan jälkeen ottaa paikan A:ssa koska meno tuntu niin hyvältä. Viestin avaus osuus on ehdottomasti oma suosikki. Pääsee mittaamaan omaa vauhtia ja tasoo konkreettisesti muiden kanssa ja saa vähän apua muilta sen kun oikoo kulmat kärjen takana. Toki ei kärki kauheesti niitä kulmia tee. Ei ainakaan tänään. Vähän meinas ennen lähtöö olla ohjelmaa kun sisäänkirjautumisjono oli järjettömän pitkä ja näytti vahvasti ettei ehditä lähtöön. Onneksi kilpailun johto päätti siirtää kisan alkua 10min. Noh siinä sateessa seistiin 10min ennen kun päästiin kirjautumistelttaan. Siinä sit vielä vähän lisäohjelmaa ja ressiä aiheutti kun emitti ei toiminutkaan... Juosten hain infosta uuden kortin ja jonotin uudelleen... No kaikk päättyi, hyvin sain toimivan emit kortin ja pääsin ajoissa lähtöviivalle. Lähtöpaikka oli eturivistä. Mahtava paikka. Lähtöpaukku kun tapahtu ajattelin maailman huippujen ajavan niskaan ja kovaa joten lähdin pitämään reipasta vauhtia. Huomasin että olin karussa varsin varhain lähtöviitoituksella. Pystyin himmaamaan ja lukemaan ensimmäisen välin. K pisteellä olin toisena. Siitä se alkoi: elämäni upein suunnistuskokemus. Kärki letkassa pyristelin. Juoksu tuntu hyvältä. Eka kilometri 4:25min/km sitten vähän rauhottu. Homma toimi kiitettävästi juoksu kulki ja liput tippu vastaan. 3.4km väliaikaan sijalla 22. +1:08. Tuntu kivalta. Homma jatku hyvin ja toiseen väliaikaan 5.9km sijoitus oli noussut pari pykälää. 20. +1:34 kärjestä. Kahdella ja puolella kilometrillä olin jäänyt vain 26sek. Homma oli hyvin näpeissä ja edelleen jalat vei miestä hyvää kyytiä. Mutta sitten. Typerä typerä virhe. Omaa rastia kohti, mutta sitten päätin tuntemattomasta syystä kurvata toisen letkan mukaan ja väärälle rastille. Siitä nopee paikannus ja väärin meni. No selvisin "vain" 2min virheellä. Siitä sitten hieman väsyneenä ja harmissaan kohti loppuja rasteja. Loppu sujui jälleen hyvin ja ihan "ok" vauhtiakin.(n. 5min/km). Vaihtosija oli 39./79 +5:19 kärkeen. Kokemuksena tää oli erittäin mieluisa ja mieleenpainuva ja antaa lisämotivaatiota treenaamiseen.Loppusijoituksemme oli 36. mikä on erittäinkin hyvä suoritus! 

Jatkossakin pitää vaan muistaa ettei se henkilökohtasilla matkoillakaan tämän kummalisempaa ole ja että taitoo ja vauhtia kyllä on kun malttaa vaan keskittyä huolella yhteen väliin kerralla. Ei muuta kuin 10MILAA kohti.

-Jere