Näyttöjä, näyttöjä!

Tervehdys lukijat!

Nyt on kulunut hieman vähemmän aikaa edellisestä kirjoituksestani kuin viimeksi. Totta tosiaan Puolan leiristä palautuminen on sujunut mainiosti ja viikonlopun kisat oli näyttökisat ajatellen nuorten mm kisoja sekä 10MILA viestiä. Itse annoin näyttöjä enemmän tosissaan jälkimmäiseen, mutta oli kiva kisata lauantaina sellasessa sarjassa, jossa oli kovempi taso kuin SM kisoissa sillä samassa sarjassa juoksi vain 17-20 vuotiaiden Suomen kärki!

Hieman kisoista:
Lauantain pitkä matka. H17-20E Matka: 10.1km 
Hiukan oli jännitystä kropassa siitä miten jaksan tuollaisen matkan. Mutta hyvinhän sen jaksoin jalat tuntu todella iskukykysiltä ja juoksussa oli sellasta terävyyttä ja raikkautta mitä parhaimmillaan mulla voi olla. Faktahan on se että aivan kärki miehet painelee sellasen 40sek-1min/km kovempaa kuin minä juosten. Kakkos rastille tuli väkerrettyä sellanen RR-sarjan virhe, etten ihan heti muista millon olen viimeksi niin hölmön virheen tehnyt... No ei siinä mitään 4min pataan heti alussa. Siitä homma kasaan ja yli minuutin törttöilyt neloselle.. Neloselta kasille asti hyvää perusvarmaa suunnistusta. Ysille sitten parisen minuuttia jälleen virhettä. Huono lähtökulma. Niin kuin liian monesti aikasemminkin... No sitten kohtalaisesti selvitin loput perhoshajonta rastit, tuli siinä 14. rastille ehkä minuutin koukku. Ja lopussa vielä yksi ykkönen. Loppu menikin sitten ihan hyvin omasta mielestä eikä mitään suurempia pummeja enää tullut. Yhteensä siis n. 9min virhettä. Aivan liikaa. Juosten sitten se loppu 6min pataan. Loppusija oli 41./69
Vähän harmittaa kun ilma RR-virhettä sijoitus olisi voinut olla siellä 25. paikkeilla. No ei auta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kun tietää että on hyvässä kunnossa. 


Sunnuntain viesti. H21A 1.osuus Matka: 9.1km
Joo elikkäs päätin lauantain kisan jälkeen ottaa paikan A:ssa koska meno tuntu niin hyvältä. Viestin avaus osuus on ehdottomasti oma suosikki. Pääsee mittaamaan omaa vauhtia ja tasoo konkreettisesti muiden kanssa ja saa vähän apua muilta sen kun oikoo kulmat kärjen takana. Toki ei kärki kauheesti niitä kulmia tee. Ei ainakaan tänään. Vähän meinas ennen lähtöö olla ohjelmaa kun sisäänkirjautumisjono oli järjettömän pitkä ja näytti vahvasti ettei ehditä lähtöön. Onneksi kilpailun johto päätti siirtää kisan alkua 10min. Noh siinä sateessa seistiin 10min ennen kun päästiin kirjautumistelttaan. Siinä sit vielä vähän lisäohjelmaa ja ressiä aiheutti kun emitti ei toiminutkaan... Juosten hain infosta uuden kortin ja jonotin uudelleen... No kaikk päättyi, hyvin sain toimivan emit kortin ja pääsin ajoissa lähtöviivalle. Lähtöpaikka oli eturivistä. Mahtava paikka. Lähtöpaukku kun tapahtu ajattelin maailman huippujen ajavan niskaan ja kovaa joten lähdin pitämään reipasta vauhtia. Huomasin että olin karussa varsin varhain lähtöviitoituksella. Pystyin himmaamaan ja lukemaan ensimmäisen välin. K pisteellä olin toisena. Siitä se alkoi: elämäni upein suunnistuskokemus. Kärki letkassa pyristelin. Juoksu tuntu hyvältä. Eka kilometri 4:25min/km sitten vähän rauhottu. Homma toimi kiitettävästi juoksu kulki ja liput tippu vastaan. 3.4km väliaikaan sijalla 22. +1:08. Tuntu kivalta. Homma jatku hyvin ja toiseen väliaikaan 5.9km sijoitus oli noussut pari pykälää. 20. +1:34 kärjestä. Kahdella ja puolella kilometrillä olin jäänyt vain 26sek. Homma oli hyvin näpeissä ja edelleen jalat vei miestä hyvää kyytiä. Mutta sitten. Typerä typerä virhe. Omaa rastia kohti, mutta sitten päätin tuntemattomasta syystä kurvata toisen letkan mukaan ja väärälle rastille. Siitä nopee paikannus ja väärin meni. No selvisin "vain" 2min virheellä. Siitä sitten hieman väsyneenä ja harmissaan kohti loppuja rasteja. Loppu sujui jälleen hyvin ja ihan "ok" vauhtiakin.(n. 5min/km). Vaihtosija oli 39./79 +5:19 kärkeen. Kokemuksena tää oli erittäin mieluisa ja mieleenpainuva ja antaa lisämotivaatiota treenaamiseen.Loppusijoituksemme oli 36. mikä on erittäinkin hyvä suoritus! 

Jatkossakin pitää vaan muistaa ettei se henkilökohtasilla matkoillakaan tämän kummalisempaa ole ja että taitoo ja vauhtia kyllä on kun malttaa vaan keskittyä huolella yhteen väliin kerralla. Ei muuta kuin 10MILAA kohti.

-Jere

Ei mikään Muumileiri

Taas tässä kävi näin että on kulunut jo yli viikko siitä kun palasin leiriltä ja vasta nyt olen kirjottelemassa täällä. Nyt on kulunut jotakuinkin kuukausi kirjotuksista ja tällä viikolla olen ensi kertaa päässyt pysähtymään kotona. Eli kiirettä on pitänyt..

Mutta sitten itse asiaan eli leiriin.
Leiri oli mallia keskiviikosta keskiviikkoon Puolan Rumiassa sporttihotellin tarjoamissa puitteissa ja vuoden 2011 nuorten mm kisa maastoissa. (Tai ainakin lähellä niitä)

Puolassa oli suurehkot lämpötilan vaihtelut kun lämpimimpänä päivänä elohopea kipusi mukaviin +24°C asteeseen ja kylmimpänä päivänä vajosi sinne lähelle +5 ja tuuli puhalsi sen verran kovasti että kylmyys tuntui pakkas lukemilta. Yllättävää kyllä kaikki taisi pysyä tietojeni mukaan terveenä tai ainakin niin ettei mitään kovempaa tautuia tullut. Varustautuminen sekä jälki huollot oli siis hoidettu hyvin.

Kaikkinensahan leiri oli hyvinkin professionaalisesti järkkäilty ja käytännön asiat oli hyvin hyppysissä koutseilla ja huoltajilla. Päiväohjelmassa oli n. 30min aamulenkki stadikalla sisältäen vartin verkan sekä saman verran koordinaatioo ja juoksutekniikkaa. Aamupäivän eka suunnistus reeni oli varsin pian aamiaisen jälkeen noin klo 9 aamulla. Toinen harjoitus oli iltapäivällä siinä kello 15 paikkeilla. Kahtena päivänä ruuvailtiin vielä iltasella lamput otsalle ja lähdettiin yösuunnistamaan. Päivät meni hyvin reipasta vauhtia eikä ollut montaakaan tylsää hetkeä.

Hienoja maastojahan ne olivat; melkein kuin olisi puistossa juossut. Tosin penkkaahan riitti. Ainakin joissakin treeneissä. Mielestäni tänä vuonna oli valittu profiililtaan hieman matalampia maastoja jotta siellä pystyy juoksemaan eikä homma mee ihan konttaamiseksi. Yksi hienoimmista päivistä oli ehdottomasti piitsi päivä. Meitä oli kyllä vähän huijattu, sillä luulimme suunnistuksen tapahtuvan rantahiekassa dyynimaastossa, mutta maasto paljastuikin varsin nopeaksi kangasmaastoksi. Ei siinä mitään kyllä se sekin kelpasin ihan hyvin. Siellä tehtiin kaksi hyvää treeniä. Varmasti toinen unohtumaton treeni oli jälleen maineensa veroinen "Happomäki" viime vuonna melkein "Tappomäki" mutta tänä vuonna etuliitteenä happo ;) ideanahan tässä oli että vuoren rinnettä (mäen syrjää) täysillä ylös ja sieltä suunnistaen alas. Alarinteessä oli muutama rasti. Näitä oli viis kappaletta. Matkaa tästä treenistä kertyi n. 6.2km (noususumma lähes 500m) kun ottaa siirtymät pois ja siirtymien kera reipas 8km. Treeni oli suhteellisen raastava ja hapokas mutta hyvä. Kyllä tämä treeni kruunasi leirin. Vielä yksi unohtumaton treeni oli varmasti viimeisen päivän mustavalkokäyrä reeni. Kun suurin osa porukasta lähti edellispäivänä jäi muutama urheilija vielä yhdeksi päiväksi leireilemään. Ohjelmassa piti olla normi suunnistusta mutta käytimme radan jo aiemmin yösuunnistukseen joten hätä ratkasuna vedettiin hotellin tulostimella mustavalkosia karttoja viime vuoden happomäestä ja tehtiin siinä käyrä treeni. Harjoitus oli mielestäni hyvä eikä värien puuttuminen juuri haitannut. Harjoituksessa sattui varsin erikoinen tapaus kun erään rastin viereisessä kuopassa oli metsässä asuvan erakon rakennelma(hän asui siinä punkkerissa) ja tämä erakko ilmeisesti oli vienyt rastilipun viereisestä kuopasta ja poltti sitä kamiinassaan. Sen verran kärysi... Hän kyllä väitti ettei ole koskenutkaan lippuun ja epäili tuulen lennättäneen sen pois. Kummallista oli se että hän puhui parempaa englantia kuin kukaan "normaali kaupunkilainen".

Kaiken kaikkiaan leiri onnistui erinomaisesti ja jokaisen urheilijan asenne oli hyvä. Ehkä itsellä pari kertaa pinna paloi kun ei lippu haljennut mutta muuten hyvä asenne koko porukalla. Reissuun ei isompia hänksätyksiä mahtunut vaan kaikki sujui hyvin. Pari kertaa oli kyllä häikkää ravintolassa kun tarjoilija/kokki unohti valmistaa muutaman ateriat. Tästä hyvityksenä ravintola tarjosi kakkua ja muuta herkkua yhtenä päivänä. Harmi vaan kun osa oli yösuunnistamassa juuri silloin. No ei se meitä juurikaan haitannut kun sen verran herkkua tarjosi Puolan yökin ;). Leirin kovuus ja raskaus näkyi seuraavan viikonlopun Ankkuri- ja Silja-Rasteilla eikä oikeastaan kukaan leirillä ollut yltänyt omalle tasolleen. Se sallittanee tuollaisen leirin jälkeen.

Itselläni oli lauantaina siis SM maantie kisat jotka päättyivät keskeytykseen jonkinasteisen säärivamman vuoksi. Kyseessä saattaa olla ihan perinteinen penikkatauti tai sitten pieni tulehdus tai venähdys. Tilanne oli se että kolme kilometriä pystyi juoksemaan tosissaan mutta sitten jalka alkoi tuntua niin pahalta ettei ollut muuta järkevää vaihtoehtoa kuin jättää leikki kesken. Sunnuntain siljassa osallistumiseni oli kysymysmerkki mutta särkyläkkeen ja voiteitten, rasvojen ja geelien voimalla päätin kisaan kuitenkin lähteä. Sääri ei ollut paha juostessa mutta kipeytyi suorituksen jälkeen. Jalat oli aivan tyhjät jäin juosten lähes 8min... aivan järkyttävästi mutta leiri oli niin kova että ei mikään ihme. Maanantaina lepäilin. Tiistaina kävin koejuoksemassa seuran kansallisten pääsarja radan. Jalat tuntu hyvältä ei vielä täydessä iskussa mutta parempaa kuin sunnuntain siljassa. Keskiviikkona käväsin Lahden yökupin avauksessa. Letkajenkaksihan se meni ja nappasin kakkos sijan kolme ja puoli minuuttia keulaan. Oikein hyvä tiomila harjoitus. Torstai ja perjantai menee kevyen verkkailun merkeissä ja lauantaina on ohjelmassa Finn Spring kisat jossa juoksen nuorten mm näyttökisasarjassa. Uskon olevani hyvässä kunnossa joten on tärkeetä saada jalat ladattua hyviksi ja pää jäädytettyä. Uskon pystyväni hyvään suoritukseen siellä. Sunnuntaina ohjelmassa on samaisten kisojen viestit. Juoksen joko miesten sarjassa tai Alyhyessä riippuu miten väsynyt olen lauantain kisasta. 

Kevät on mennyt nopeasti ja kesä on jo ovella. Leirit ja treenit on sujunut todella hyvin, tästä on mielenkiintoista suunnata kohti kesän kisoja ja syksyn tärkeitä kisoja. 

Lopuksi vielä pari kuvaa Puolasta:

Mustavalkokäyrää viime vuoden happomäessä

THE Happomäki

Piitsiä

Puistoako?

Etelän lämpöön

Polski täältä tullaan!

Kauen ekat kisat on survastu ja hätäilyksihän se meni.. Etenkin lauantain kisa. Juoksin miesten sarjassa tarkotuksena ottaa kisat reeninä, missä ei oo hoppua vaan voi ajaa sisään rauhassa omaa juttua. En onnistunut. En oo oppinu vuosien varrella vielä, että kevään ekat kisat pitää juosta käsijarru päällä koko matka... No ei se mitään! Ehkä sitä ens keväänä muistaaa...

Mutta totta tosiaan on tullut keväisen "etelän karmeen paikan leirin" aika. Matkustan huomenna (8.4) Puolaan viime vuoden tapaan. Samaiseen kylään ja samaiseen hotelliin. Hyvät puitteet koettiin seurassamme mahdollisuutena uuteen leiriin. Kuuleman mukaan kartat ja reenimaastot on vaihtunu mutta Legendaarinen "Happomäki" on kuitenkin ohjelmassa! Leiri osuu tänä vuonna ihan sopivaan väliin vaikka toki kisakausi onkin jo pyörähtänyt käyntiin.. Leirin jälkeen on muutama päivä aikaa palautua ennen tiukkaa viikonloppua. Lauantaina olen menossa reenaileen maantiejuoksun sm kisoihin. Reenaileen siinä mielessä etten taistele mistään lusikoista vaan pikemminkin haen kovuutta juoksuun. Kovia juoksukisoja ei liikaa oo vielä ohjelmassa. Sunnuntaina, siis leirin jälkeen juoksen vielä silja rastit. Juoksukisoja on tarkotus tänä kesänä juosta aiempaa enemmän ainakin kaks arvokisastarttia on ohjelmassa ja luultavasti myös paikallisia maantiekisoja.

Hyvällä fiiliksellä on kiva suunnata kohti kivihiili-ilmastoa ja viikon suunnistusleiriä. :) leirin jälkeen luvassa leirin purku, täällä blogissa, toivottavasti myös kuvia sillon mukana..!

Aurinkoista viikkoa kaikile! :)

-Jere