Lahna

SM-keskimatkalle valmistautuminen jäi tänä vuonna kyllä ohueksi kun olin juuri ennen kisoja viikon kuumeessa ja kovassa flunssassa... Itse kisa alkoi karsinnan osalta suht kivasti ykkönen ja kakkonen putoili kohtalaisesti. Kolmoselle kuitenkin kävi jotain aivan järjetöntä... Luin tai pikemminkin tulkitsin karttaa ihan väärin. Katsoin että rasti on melkein mäen päällä, heti laakean kumpareen jälkeen. Todellisuudessa rasti oli paljon alempana ja kun itseluottamus on korkealla luottaa silloin nimenomaan vain itseensä joten siitä kehkeytyi todella iso virhe. Yli 5 minuuttinen.... Tämän jälkeen muutama rasti jälleen hyvin ja kutos rastille jälleen aivan järjetön päätös. Johtui varmaan helteestä. Vetelin jyrkänne jonon alapuolelle ja sieltähän olikin sitten mukava seinäkiipeily ylös rastille. Siinä tuhraantu kolme ja puoli minuuttia. Juoksu oli taistelua. Flunssa tuntui ja sen lisäksi että oli pää täys räkää oli haasteena 25 asteen helle. Juoksu oli erittäin raskasta ja vaikeaa. Happi ei kulkenut mihinkään. Pääsin kuitenkin A-finaaliin mikä ei loppupeleissä ollut kovin vaikeaa.
 Finaalissa sitten suttasin viitos rastia nelisen minuuttia. Siinä vaiheessa tiesin pelin olevan ohi osaltani. Lopussa tein pieniä virheitä mutta 30 asteen paahde ja kova flunssa verotti juoksusta todella paljon. Jouduin kävelemään. Kisa raastoi hermoja toden teolla kun ei liput löytyneet eikä juoksukaan kulkenut. Onneksi nyt alkaa olla flunssa voitettu. Jos viikonlopun kisa ei olisi ollut sm kisa olisi se kyllä jäänyt väliin. Ei voi muuta sanoa kuin että kisa oli itseltäni lättänä pannukakku.

Nyt on tullu vedettyä muutama kisa todella pahasti alta lipan. Myönnän olleeni ihan kuutamolla. Fyysisesti, teknisesti sekä henkisesti ihan pihalla. Kuluneella viikolla olen kuitenkin saanut fyysisen tason jälleen sinne missä se oli, tai ehkä jopa hieman korkeammalle. Tiistaista asti on tossu ollut syönnillä niin sanotusti. Juoksu tuntuu tällä hetkellä erittäin hyvältä. Prisma rastien väliajatkin sitä todisti. Kahta isoa megapummia lukuunottamatta menossa oli varmuutta ja juoksussa ruutia. Vaikkei väliajat olleetkaan aivan terävimmän kärjen tasoa oli ne kuitenkin positiivisia signaaleja lähettäviä. Äijä on kunnossa kyllä. Illalla kävin hölkkäilemässä iltarastit vielä loivapiirteisessä maastossa ja vaikka kisavauhdista oltiin pudotettu pari napsua juoksu kulki kepeesti ja oli koko ajan eteenpäin vievää.
Niistä rasteista sen verran että ykkösellä jouduin etsimään lippua ja leimasinta kaksi minuuttia kun olivat pudonneet maahan... Muuten varma suunnistus.
Perjantaina kävin tekemässä perus aerobisen lenkin ja yllätyin todella paljon miten kevyesti juoksu jälleen kulki. Sykkeet pysyivät kurissa ja meno oli hyvää.

Suunnistus alkoi sujua keskiviikon reenien lisäksi myös iltarasteilla ja siellä Prisma rasteilla kahta isoo lukuunottamatta hyvin. Olen kyllä hyvillä mielin lähdössä viikoksi Rovaniemelle leireilemään. Alkukauden surkeet suoritukset näkyvät ranking sijoituksessa ja siksi en päässyt pro-ryhmään leirille mikä kyllä harmittaa todella paljon. Mutta toisaalta olen nyt tyytyväinen siihen että kelkan suunta on kääntymässä ja pystyn tekemään viikon ajan laadukkaita harjoituksia erilaisessa maastotyypissä ja sparraus kavereita löytyy "muutamia" ;)

Nyt on tärkeää saada hyviä harjoituksia ennen Jukolan viestiä ja saada homma sujumaan ilman suurempia paineita. Leirin jälkeen suunnitelmissa olis nauttia kesästä ja reenailla valmistavia reenejä Jukolaan.

Nyt on muuten lähes kaikki kurssit käyty lukiossa. Enää muutama kurssi (noh on niitä vielä 12 pakolliseen määrään) ensi vuodelle ja kirjoituksia syksyllä ja keväällä. Ja vuoden päästä meitsikin painaa valkoista päähän. ;)

Mutta nyt nauttimaan kesästä ja reenaan! ;) Elämäähän tää vaan on ;)

-Jere