Tervehys!
Tänään oli taas kauan odotetun puolimaratonin vuoro. Alla oli kympin ennätyksen parannus. Se asetti omat odotukset korkealle tämänkin päivän kisaan. Viime viikonloppuna kumminkin sain jostakin sitkeän flunssan ja koko viikko meni siitä toipumiseen, halusin kumminkin osallistua enkä riskeerata osallistumista tyhmällä ennen aikasella harjottelulla. No eilisiltasella verkka lenkillä kroppa tuntu tahmeelta. Päätin kumminkin lähteä tämän päivän kisaan juoksemaan suht kovaa aikaa. Tai ainakin itelle kovaa aikaa 😄 käsittämätöntä hölmöilyä ja aivan liian kovat kaks ekaa kilsaa sitten varmaan koitu kohtaloks tänään. Keulassa kilometrin väliaikaan 3.30 aikaan. Toinenkin kilometri vielä 3.40 siihen himmasin tarkotuksella. Siitä vauhti tasaantu ja kolmas kilometri oli sitten sitä vauhtia mikä oli tavotteena eli 3.50. No tämän jälkeen alkoi suuret hengitys vaikeudet eikä happi kulkenut suuta pidemmälle ja meno alkoi kangistua varsin rajusti. Vielä kun n. 6kilometrin kohdalla pohje alkoi kipuilla niin siinä vaiheessa viimestään olin päättänyt ettei juoksu jatku enää pitkään. 8km kohdalla heitin pyyhkeet kehään ja totesin ettei ole järkeä jatkaa sunnuntai hölkkäilyä. Toki 8.kilometri oli jälleen vauhti saatu kirrattua tavoteaikaan 3.50 mutta meno oli niin pahan tuntusta että hyppäsin sivuun.
Pään sisällä kiehui ja keskeytys harmittaa paljon. Oli kumminkin erittäin typerää alottaa niin kovaa ja tappaa oma meno hölmöilemällä. Tästä ehkä otan opiksi ja jatkossa alottelen rauhallisemmin. Samallainen alku riitti aikasemmin kympin kisassa, sillon jaksoin suht ok vauhtia maaliin, tänään kumminkin oli tupla matka ja sellanen alotus oli tuhoon tuomittu.
No katse eteenpäin ja kohti suunnistuskisoja. Syksyn sm kisat lähestyy ja keskittyminen suunnataan jäälleen siihen suuntaan. Kunnossa on petrattavaa ja tekniikka ja taito on arvotus. Luultavasti sitäkin puolta pitää hioo vielä kovasti. Työtä on paljon mutta onneksi on vielä kuukausi aikaa 😉
-Jere
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti