Sivut

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Tyhjästä päästä kärsii koko kroppa

Tervehys!

Tänään oli taas kauan odotetun puolimaratonin vuoro. Alla oli kympin ennätyksen parannus. Se asetti omat odotukset korkealle tämänkin päivän kisaan. Viime viikonloppuna kumminkin sain jostakin sitkeän flunssan ja koko viikko meni siitä toipumiseen, halusin kumminkin osallistua enkä riskeerata osallistumista tyhmällä ennen aikasella harjottelulla. No eilisiltasella verkka lenkillä kroppa tuntu tahmeelta. Päätin kumminkin lähteä tämän päivän kisaan juoksemaan suht kovaa aikaa. Tai ainakin itelle kovaa aikaa 😄 käsittämätöntä hölmöilyä ja aivan liian kovat kaks ekaa kilsaa sitten varmaan koitu kohtaloks tänään. Keulassa kilometrin väliaikaan 3.30 aikaan. Toinenkin kilometri vielä 3.40 siihen himmasin tarkotuksella. Siitä vauhti tasaantu ja kolmas kilometri oli sitten sitä vauhtia mikä oli tavotteena eli 3.50. No tämän jälkeen alkoi suuret hengitys vaikeudet eikä happi kulkenut suuta pidemmälle ja meno alkoi kangistua varsin rajusti. Vielä kun n. 6kilometrin kohdalla pohje alkoi kipuilla niin siinä vaiheessa viimestään olin päättänyt ettei juoksu jatku enää pitkään. 8km kohdalla heitin pyyhkeet kehään ja totesin ettei ole järkeä jatkaa sunnuntai hölkkäilyä. Toki 8.kilometri oli jälleen vauhti saatu kirrattua tavoteaikaan 3.50 mutta meno oli niin pahan tuntusta että hyppäsin sivuun.

Pään sisällä kiehui ja keskeytys harmittaa paljon. Oli kumminkin erittäin typerää alottaa niin kovaa ja tappaa oma meno hölmöilemällä. Tästä ehkä otan opiksi ja jatkossa alottelen rauhallisemmin. Samallainen alku riitti aikasemmin kympin kisassa, sillon jaksoin suht ok vauhtia maaliin, tänään kumminkin oli tupla matka ja sellanen alotus oli tuhoon tuomittu.

No katse eteenpäin ja kohti suunnistuskisoja. Syksyn sm kisat lähestyy ja keskittyminen suunnataan jäälleen siihen suuntaan. Kunnossa on petrattavaa ja tekniikka ja taito on arvotus. Luultavasti sitäkin puolta pitää hioo vielä kovasti. Työtä on paljon mutta onneksi on vielä kuukausi aikaa 😉

-Jere

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Helppoo ja kivaa!

Moro!

Jukolan jälkeen keskittymistä on nyt suunnattu taas treenaamiseen ja kesästä ja elämästä nauttimiseen. Juhannus sujui hyvin tiiviisti treenatessa sekä vähän reissatessakin ja ennen kaikkea kesästä ja hyvästä seurasta nauttiessa! 😎

Viime viikko oli hyvin hektistä ja raskasta aikaa intissä ja pitkiä päiviä oikeastaan kaikki. Sen takia tämän viikonlopun suunnitelmissa oli tehdä kevyttä treeniä ja määrää, mutta suunnitelmiin tuli vähän muutoksia pitkin viinkonloppua. Huomasin perjantain treenissä että juoksu kulkee kevyesti eikä raskaasta viikosta ollut tietoakaan. Perjantaina oli tarkoitus tehdä 20km kevyt iltalenkki mutta treenin luonne muuttui sen jälkeen kun olin juossut pari kilsaa ja huomasin että hölkkä moodillakin vauhti oli siellä 4.40min/km tasolla ja tuntu että juoksu rullaa ihan itestään. Muutin treeniä lennosta ja parin kilsan jälkeen aloin tekemään kiihtyvää vauhtikestävyys lenkkiä. Aloitin 4.30min/km vauhdista kiristeleen tasasesti niin että ekat 10km kumminkin mentiin keskivauhdilta yli 4.15min/km. Tämän jälkeen kiristin ruuvia sinne 3.45/km vauhtiin ja sitä rullasin sen 5km. Täytyy sanoa että juoksu tuntui erittäin hyvältä joskin vikat kilsat tuntu kyllä pahaltakin. 😄 loppuun tein vielä loppuverryttelyt.

Lauantaina oli sitten todellinen happopäivä. Ensin päivällä käväsin suunnistamassa Kalpalinnan laskettelukeskuksen maastoissa kevyesti ja rennon reippaalla otteella. Yksi muutaman minuutin virhe tuli kun en meinannut löytää yhtä kuoppa rastia. Rastejahan metsässä ei ollut vaan suunnistin vanhan kuntorastiradan. Tämän jälkeen kotona vähän palauttelua ja suunnitelmissa tehdä kevyt pitempi treeni kunnes päätimme isän ja veljen kanssa lähteä taas Kalpalinnan laskettelukeskukseen. Vuorossa olikin kova mäkivetotreeni... Noh aika kankeaa ja tahmeeta menoahan se oli kun alla oli kaksi suht kovaa treeniä. Mutta hyvinhän se meni kolmaskin kovempi treeni siihen väliin. Illalla oli jalat aika jumissa joten tänään päätin tehdä vain kuntopiiriä. Aamulla kumminki herättyäni ja aamupalan syötyäni tunsin palavaa halua juoksemaan joten päätin lähteä nauttimaan kesäpäivästä. Hyvä 18km peruslenkki ja mukava oli jälleen huomata että juoksu rullasi ihan itsestään ja tällä hetkellä juoksu tuntuukin erittäin hyvältä.

Niin kuin aiemminki olen kirjotellut että nyt on menty vähän niin kuin on hyvältä tuntunut nämä treenit ja pakko sanoa että treenaaminen tuntuu erittäin mielekkäältä ja hyvältä tällä hetkellä. Nälkää ja motivaatiota on vaikka muille jakaa, mutta koska olen vähän itsekäs ja haluan kehittyä niin en jaa sitä muille vaan pidän itellä kaiken... 😜

Mun kolme pointtia tähän kesään: hymyile, tee sitä mistä tykkäät ja nauti siitä mitä teet! ☀👣

-Jere