Hej taasen!
Eli muutama viikko sitten oltiin ruotsissa 25manna viestissä joka on saanut julkisuutta ja kriittistä arvostelua huonon tekniikkansa ansiosta... Joten en siitä jaksa myllyttää sen enempiä, toivotaan että ensi vuonna menisi järjestäjillä vähän paremmin. Oikeastaan toivon että paljon paremmin! Oman joukkueen esitys oli vaisu ja osittain se johtui järjestäjien sähläyksestä. Myöhästyttiin lähdöst ym.... Oma juoksu oli viittä vaille katastrofi, mutta onneksi sillä ei ollut vaikutusta joukkueen sijoitukseen. Loppusija oli (ehkä) 61.
Halikko viesti sen sijaan meni hieman mukavammin! Joukkueemme oli vireessä ja kaikki onnistuivat. Viesti eteni osaltamme tasaisesti siinä sijan 10 paikkeilla. Loppusijoituksemme oli 12.! :)
Tänään (26.10) juostiin suunnistusmaraton Jämin kankailla. Kilpailu oli Hämeen alueen aluemestaruuskilpailu erikoispitkän matkan osalta. Matkaa mulla oli 15.1km ja olin asettanut tavotteeks alittaa 80min. Noh siitä jäätiin kauas kun aika painui hiemn yli 90minuuttiin. Pidän suoritusta ihan ok juoksuna sillä ennen starttia alkaneet vatsanväänteet toivat tietyn varovaisuuden ja himmailun mukaan. Myös erittäin raaka keli hidasti menoa. Lämpöä oli viitisen astetta ja vettä satoi välillä rankastikkin. Myös tuuli puhalsi paikoin voimakkaasti. Pehmeähkö maastopohja vaati myös voimia. Noo juoksin aika varman suunnistuksen. Ykköstä lukuunottamatta... 3km matkaa ykköselle ja ei oikeastaan harmainta aavistusta mistä välin oon juossu, ja juuri ennen rastia usko loppui ja kurvasin tiukasti rastilta pois päin. Sitä hieroin sen viitisen minuuttia. Loppumatka sujui hyvin. Sijoituin 3. ja Hämeen am kisan 2. joten mitaliputki sai jatkoa. (1-2-1)
Sitä yhteenvetoa kirjoittelen kun kisat loppuvat, mutta olen päättänyt juosta vielä Raatojuoksussa ensi lauantaina. Matkana todennäköisesti 15km, mutta saatan vielä muuttaa mieltä ja juosta 20km? :)
-Jere
lauantai 26. lokakuuta 2013
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Syksyn kuulumisia
Joo..
Mistäs alottas.. Vaikka sm yöstä. Noh, noh... En keksi mitään muuta tähän selittelyiks kun ettei uskallus riittänyt pimeässä yksin. Paikallisessa yökupissa, myös Lahden yökupissa kaikissa osakilpailuissa sijoittuminen 3 parhaan joukkoon kahden vuoden ajan antoi uskoa siihen että myös sm tasolla voisi pärjätä. Tosiasia kumminkin oli se, että kun ykköselle tein megapummin ei takaa tullut enää yhtään ketään.. Jatkoin matkaa. En kuullut edes metsä eläinten ääniä. Pummasin kakkosta. Siinä vaiheessa alkoi usko mennä enkä jaksanut enää lähteä pyörimään vaikeimmille rasteille. Luovutin.. No pää pystyyn ja ensi vuonna rohkeampana ja parempana uudestaan :)
Reeni puolella on ollut vähän hiljaisempaa sillä pitkä kausi alkaa painaa. Kisat alkoivat jo huhtikuussa ja nyt eletään jo lokakuuta joten tällä hetkellä kauden pituus on 7 kuukautta ja vielä on kisoja jäljellä... Kuluneella viikolla juoksu määrä on kumminkin hilattu kesän keskiarvo viikkojen tasolle ja ihan hyvältä on tuntunut. Eilen (5.10) kävimme juoksemassa sprinttiviestin Turussa. Juoksimme parini kanssa varsin kelvollisesti. Itselläni ei aivan putkeen mennyt mutta Antti nosti aina meidät lähemmäs kärkeä. Sijoituksemme oli 4. joka on kyllä ihan hyvä:) olimme tyytyväisiä. Tänään (6.10) kävin juoksemassa Oravatonni kisassa Nousiaisissa pitkän matkan kansallisen kisan. Ykköselle tuli heti minuutin koukerot. Kakkosta sössin 3minuuttia... Olin hieman turhautunut, koska kahdelle ensimmäiselle tuli noin isot pummit. Sain kumminkin suunnistuksen kasaan ja homma alkoi sujua ja puolen välin jälkeen jalatkin alkoi pelata ja pääsin juoksemaan kunnolla. Pieniä koukeroita tuli ja virhettä kertyi viitisen minuuttia yhteensä. Muutamat sekunnit kulutin myös pientä tyttöä neuvoessa ja loukkaantunutta kilpakumppania auttaessa. Lopulta olin yllätyksekseni toinen (2.) 1.41 kärkeä hitaampana.
Perjantaina olisi sitten suuntana taas länsinaapuri eli Ruotsi ja perinteinen 25manna. Siitä viikon päästä sitten halikko viesti täälä suomessa ja loppu kuusta luultavasti vielä suunnistus maraton Jämillä. Siinä kisat jotka olen ajatellut juosta vielä tänä syksynä. Kuun lopussa kun kaikki kisat on juostu on aika punoa kausi tääläkin yhteen ja analysoida hieman kesän satoa ja kehitystä. :) Eli sellasta ainakin luvassa ennen talvea ;) Ehkä muutakin, katsotaan... :)
-Jere
Mistäs alottas.. Vaikka sm yöstä. Noh, noh... En keksi mitään muuta tähän selittelyiks kun ettei uskallus riittänyt pimeässä yksin. Paikallisessa yökupissa, myös Lahden yökupissa kaikissa osakilpailuissa sijoittuminen 3 parhaan joukkoon kahden vuoden ajan antoi uskoa siihen että myös sm tasolla voisi pärjätä. Tosiasia kumminkin oli se, että kun ykköselle tein megapummin ei takaa tullut enää yhtään ketään.. Jatkoin matkaa. En kuullut edes metsä eläinten ääniä. Pummasin kakkosta. Siinä vaiheessa alkoi usko mennä enkä jaksanut enää lähteä pyörimään vaikeimmille rasteille. Luovutin.. No pää pystyyn ja ensi vuonna rohkeampana ja parempana uudestaan :)
Reeni puolella on ollut vähän hiljaisempaa sillä pitkä kausi alkaa painaa. Kisat alkoivat jo huhtikuussa ja nyt eletään jo lokakuuta joten tällä hetkellä kauden pituus on 7 kuukautta ja vielä on kisoja jäljellä... Kuluneella viikolla juoksu määrä on kumminkin hilattu kesän keskiarvo viikkojen tasolle ja ihan hyvältä on tuntunut. Eilen (5.10) kävimme juoksemassa sprinttiviestin Turussa. Juoksimme parini kanssa varsin kelvollisesti. Itselläni ei aivan putkeen mennyt mutta Antti nosti aina meidät lähemmäs kärkeä. Sijoituksemme oli 4. joka on kyllä ihan hyvä:) olimme tyytyväisiä. Tänään (6.10) kävin juoksemassa Oravatonni kisassa Nousiaisissa pitkän matkan kansallisen kisan. Ykköselle tuli heti minuutin koukerot. Kakkosta sössin 3minuuttia... Olin hieman turhautunut, koska kahdelle ensimmäiselle tuli noin isot pummit. Sain kumminkin suunnistuksen kasaan ja homma alkoi sujua ja puolen välin jälkeen jalatkin alkoi pelata ja pääsin juoksemaan kunnolla. Pieniä koukeroita tuli ja virhettä kertyi viitisen minuuttia yhteensä. Muutamat sekunnit kulutin myös pientä tyttöä neuvoessa ja loukkaantunutta kilpakumppania auttaessa. Lopulta olin yllätyksekseni toinen (2.) 1.41 kärkeä hitaampana.
Perjantaina olisi sitten suuntana taas länsinaapuri eli Ruotsi ja perinteinen 25manna. Siitä viikon päästä sitten halikko viesti täälä suomessa ja loppu kuusta luultavasti vielä suunnistus maraton Jämillä. Siinä kisat jotka olen ajatellut juosta vielä tänä syksynä. Kuun lopussa kun kaikki kisat on juostu on aika punoa kausi tääläkin yhteen ja analysoida hieman kesän satoa ja kehitystä. :) Eli sellasta ainakin luvassa ennen talvea ;) Ehkä muutakin, katsotaan... :)
-Jere
torstai 26. syyskuuta 2013
SM-keskari ja viesti
Jeps!
Viime perjantaina oli aika lähteä kohti keski Suomea ja suomenmestaruus kisoja. Keskimatka ei sinänsä saanut minua syttymään, mutta sm kisa kyllä! :) Vaikka aiemmin kesällä voitin keskarilta am kultaa, en silti ole pitänyt kyseistä matkaa lempparina enkä siitä niin tykkää. Tarvitsee olla teknisesti niin hyvä... Sprintti kyllä menee mutta keskari jostain syystä ei... No reissuun kumminkin lähdettiin ja valmistautuminen oli käynnistetty. Perjantai eikä myöskään koko edeltävä viikko mennyt ihan putkeen. Jalat aivan tukossa. Kaikkia keinoja niiden avaamiseen käytin, mutta tuloksetta...
Lauantai aamuna sitten viileän kosteaan säähän hieman omia reittejä kisakeskukseen ym.ym.ym. Motivaatio ennen karsintaa oli kyllä kateissa ja pahasti... Ainoa tavoite jonka olin asettanut oli selviytyä A-finaaliin. Sinnehän mentiinkin ja helposti!! :) sillä sattui sitten osumaaan kesän ja ehkä koko lyhyen suunnistusuran paras juoksu! En tiedä todellakaan mistä se tuli ja mihin se meni, mutta tuommosia kisoja ois kiva juosta useemminki.. :D Joo elikkäs karsinnan sija oli siis 4.! En nyt täälä jaksa sen kummemmin kisaa analysoida, mutta voin sen sanoa, etten tehnyt virhettä kuin 30sek. Ja lopun kankaalla laskettelin vapaalla tulemaan. Kisan jälkeen verkkailin ihan normisti ja söin ja tankkasin, mutta jostain syystä paikat meni semmoseen jumiin ettei mitään järkee!! Selkä on edelleen semmosessa kunnossa että se haittaa hieman harjoittelua... Ennen finaalia kattelin lähtöpaikalla kuinka "isot" pojat verkkaili ja lämmitteli. Tuntui hämmentävältä olla verryttelemässä Suomen huippujen seassa. Finaali meni kaikin puolin huonosti. Tein hitaita reitinvalintoja ja toteutin ne huonosti.. Lisäksi selkä oli ihan jumissa ja se vei juoksua metri metriltä varovaisemmaksi ja jäykemmäksi... Loppusuoralla juoksu näytti varmasti sille kuin olisi rautakangelle laitettu duracell-pupun jalat. Lopulta sijoitus oli 21. Kisasta jäi hyvin kaksijakoinen fiilis. Aamulla karsinnassa olin tehnyt elämäni juoksun, mutta finaalissa kaikki meni päin mäntyä... Tavoite täyttyi ja karsinnan 4. sija. Siinä kaikki mitä keskarilta jäi käteen... Ainiin jumalaton selkäjumi :D
Viesti seuraavana päivänä alkoi osaltani surkeasti! Avasin joukkueemme viestin ja alottelijan virhe heti ykköselle. Väärän sarjan letkaan ja kauas kauas omalta rastilta... En voinut käsittää miten munasin niin totaalisesti! Hyvin vihaisena lähdin ajamaan muita takaa ja heti seuraavalla välillä sain jätkiä kiinni. Joukossa oli sellaisiakin joiden ajattelin juoksevan osuuden kärjessä... Ajattelin että kärki on ajettu kiinni. Niin melkein olikin. Seuraavalla välillä juoksin kovempaa ja vielä kovempaa ja sain ajettua äijät kiinni. Mutta väärällä hajonnalla... "Ei ei tää voi olla totta!", ajattelin... Olin hieman hukassa koska olin juossut selkiä kiinni aika kovaa. No siinä leivoin kaks perättäistä minuutin (1min+1min)... Jälleen hirvee rynniminen ja pientä virhettä tuli koko ajan. Vaihdoin lopulta sijalla 12., 4.32 kärjen jälkeen. Viesti eteni toisella osuudella hyvin ja nousimme sijalle 9. Plakettia tarjottiin, mutta ankkurimme taipui tuoden joukkueemme maaliin sijalla 16.
Sellainen oli siis viikonloppu keski-Suomessa keskimatkan ja viestin sm-kisoissa. Parannettavaa jäi ensi kauteen ja hyvä niin. Nyt keskittyminen kokeisiin ja totta kai SM-yöhön. En ole käynyt edes kansallisissa yö kisoissa joten en tiedä yhtään mihin taidot yöllä riittää, mutta lähdetään sitä plakettia metsästämään vielä kun siihen yksi mahdollisuus annetaan tällä kaudella.
Nyt lukemaan ja reenaamaan, moro! :)
-Jere
Viime perjantaina oli aika lähteä kohti keski Suomea ja suomenmestaruus kisoja. Keskimatka ei sinänsä saanut minua syttymään, mutta sm kisa kyllä! :) Vaikka aiemmin kesällä voitin keskarilta am kultaa, en silti ole pitänyt kyseistä matkaa lempparina enkä siitä niin tykkää. Tarvitsee olla teknisesti niin hyvä... Sprintti kyllä menee mutta keskari jostain syystä ei... No reissuun kumminkin lähdettiin ja valmistautuminen oli käynnistetty. Perjantai eikä myöskään koko edeltävä viikko mennyt ihan putkeen. Jalat aivan tukossa. Kaikkia keinoja niiden avaamiseen käytin, mutta tuloksetta...
Lauantai aamuna sitten viileän kosteaan säähän hieman omia reittejä kisakeskukseen ym.ym.ym. Motivaatio ennen karsintaa oli kyllä kateissa ja pahasti... Ainoa tavoite jonka olin asettanut oli selviytyä A-finaaliin. Sinnehän mentiinkin ja helposti!! :) sillä sattui sitten osumaaan kesän ja ehkä koko lyhyen suunnistusuran paras juoksu! En tiedä todellakaan mistä se tuli ja mihin se meni, mutta tuommosia kisoja ois kiva juosta useemminki.. :D Joo elikkäs karsinnan sija oli siis 4.! En nyt täälä jaksa sen kummemmin kisaa analysoida, mutta voin sen sanoa, etten tehnyt virhettä kuin 30sek. Ja lopun kankaalla laskettelin vapaalla tulemaan. Kisan jälkeen verkkailin ihan normisti ja söin ja tankkasin, mutta jostain syystä paikat meni semmoseen jumiin ettei mitään järkee!! Selkä on edelleen semmosessa kunnossa että se haittaa hieman harjoittelua... Ennen finaalia kattelin lähtöpaikalla kuinka "isot" pojat verkkaili ja lämmitteli. Tuntui hämmentävältä olla verryttelemässä Suomen huippujen seassa. Finaali meni kaikin puolin huonosti. Tein hitaita reitinvalintoja ja toteutin ne huonosti.. Lisäksi selkä oli ihan jumissa ja se vei juoksua metri metriltä varovaisemmaksi ja jäykemmäksi... Loppusuoralla juoksu näytti varmasti sille kuin olisi rautakangelle laitettu duracell-pupun jalat. Lopulta sijoitus oli 21. Kisasta jäi hyvin kaksijakoinen fiilis. Aamulla karsinnassa olin tehnyt elämäni juoksun, mutta finaalissa kaikki meni päin mäntyä... Tavoite täyttyi ja karsinnan 4. sija. Siinä kaikki mitä keskarilta jäi käteen... Ainiin jumalaton selkäjumi :D
Viesti seuraavana päivänä alkoi osaltani surkeasti! Avasin joukkueemme viestin ja alottelijan virhe heti ykköselle. Väärän sarjan letkaan ja kauas kauas omalta rastilta... En voinut käsittää miten munasin niin totaalisesti! Hyvin vihaisena lähdin ajamaan muita takaa ja heti seuraavalla välillä sain jätkiä kiinni. Joukossa oli sellaisiakin joiden ajattelin juoksevan osuuden kärjessä... Ajattelin että kärki on ajettu kiinni. Niin melkein olikin. Seuraavalla välillä juoksin kovempaa ja vielä kovempaa ja sain ajettua äijät kiinni. Mutta väärällä hajonnalla... "Ei ei tää voi olla totta!", ajattelin... Olin hieman hukassa koska olin juossut selkiä kiinni aika kovaa. No siinä leivoin kaks perättäistä minuutin (1min+1min)... Jälleen hirvee rynniminen ja pientä virhettä tuli koko ajan. Vaihdoin lopulta sijalla 12., 4.32 kärjen jälkeen. Viesti eteni toisella osuudella hyvin ja nousimme sijalle 9. Plakettia tarjottiin, mutta ankkurimme taipui tuoden joukkueemme maaliin sijalla 16.
Sellainen oli siis viikonloppu keski-Suomessa keskimatkan ja viestin sm-kisoissa. Parannettavaa jäi ensi kauteen ja hyvä niin. Nyt keskittyminen kokeisiin ja totta kai SM-yöhön. En ole käynyt edes kansallisissa yö kisoissa joten en tiedä yhtään mihin taidot yöllä riittää, mutta lähdetään sitä plakettia metsästämään vielä kun siihen yksi mahdollisuus annetaan tällä kaudella.
Nyt lukemaan ja reenaamaan, moro! :)
-Jere
maanantai 9. syyskuuta 2013
SM-PITKÄ, Pikku-Syöte
Morjes!
Pitkästä aikaa taas kirjottelemassa:) Joo elikkäs jos nyt ensin päivitellään tilannetta ennen SM-PITKIÄ, niin pari viikkoa sitten juostiin Nuorten Jukola. Se meni joukkueeltamme kohtuullisesti. Neljä osuutta meni oikein hienosti, mutta kolmella osuudella jäimme jonkun verran ja itse kuuluin niihin epäonnistujiin... Olin ollut kipee ja näin ollen meno ei ollut kuin alussa ja lopussa terävää... Sijoituksemme taisi olla 43. 181 joukkueen viestissä.
Viikko sitten juostiin koululiikunta liiton suomen mestaruuskisat. Tavoite oli juosta ehjä kenraali ennen SM-pitkän matkan kisaa. Kisa meni huonosti jälleen kerran ja usko alkoi jo hieman mennä omaan tekemiseen kun ei onnistumisia tunnu tulevan koskaan... Ehkä olen liian itsekriittinen tai sitten vain realistinen. Viimeisellä viikolla ennen SM kisoja olin sairaana.. Olin reenannut kovaa ja paljon voimaa ennen viimeistä viikkoa ja viimeisellä viikolla joka toinen päivä oli lämpöä ja valmistautuminen ja viimeistely jäi ehkä vähän kevyeksi, toisaalta tuli pidettyä lepoa joka oli tärkeetä ja kannatavaa..
Perjantaina sitten lähdimme kotoa kohti Lahtea siinä kello 10 jälkeen ja Lahdessa hyppäsimme bussiin, jossa matkustimme muiden seurojen kanssa yhdessä. Matka oli pitkä ja väsyttävä. 9.5 tuntia bussissa ja perillä Iso-Syötteellä olimme siinä kello 21.30 eli noin 11.5 tuntia kotoa lähdön jälkeen. Olimme väsyneitä, mutta kävimme vielä lenkillä. Nukkumaan pääsimme siinä klo 23 jälkeen.
Lauantaina oli sitten karsintojen aika. Karsinta oli minulle vaikea ja tein paljon virheitä, lisäksi jalat eivät olleet mukana ollenkaan. Tuntui kun olis tehnyt illalla puntti treenin.. Reidet aivan hapoilla ja tukossa. No karsinnasta ilman mitään pelkoja kevyesti jatkoon, ollen karsinnan 22.
Ilta meni palauttelussa ja rentouduimme majoituksessa. Sain hyvin ajatukset pois finaalista ja ennen kaikkea surkeasta karsinnasta.. Katselimme tv:tä ja kävimme ulkona kävelyllä ja kuvailemassa Iso-Syötteen huipulla. Lisäksi saunoimme ja söimme hyvin. Ennen nukkumaan menoa ajatukset olivat hieman sekavat en oikein uskonut finaalissa yltäväni kauden parhaaseen, joka tietenkin oli tavoite. Myös sija 10. tai paremmin kuulosti ihan utopialta. Olin valmistautunut jo henkisesti sijaan 20. Mutta pieni ajatus ja toive oli että sinne 15. joukkoon mennään. Kirjoitin illalla valmentajalleni tekstiviestin, että tunne on nyt se, että 15 joukkoon mennään ainakin. Usko omaan juttuun palasi juuri ennen nukahtamista.
Aamulla heräsin ja tunsin jalkojen olevan palautunut. Olin varma, että jos keskittyminen pysyy kasassa koko kisan ajan, tullaan olemaan korkealla. Verryttelyt tein paremmin kuin ennen. Tankkauksen ennen kisaa aamulla tein paremmin. Tein kaiken paremmin kuin ennen ja niin hyvin kuin osasin.
Finaali lähti liikkeelle aivan järjettömällä rastivälillä :D Olin erittäin keskittynyt ja ehkä hieman jopa raivoa ja taistelumieltä oli kerääntynyt ja eka väli sujui ihan hyvin. Väli oli siis sellainen 1.3km laskettelurinnettä suoraan ylös ja huipulta alas takarinteeseen. Nousua oli jonnin verran ja matkaa huipulle oli n. 800m(jos osasin laskea oikein :D) eli ei mikään iha pieni nyppylä... :D Joo olisi siinä reitinvalintana ollut mäen kierto, oikealta tai vasemmalta, mutta suoraan yli oli nopein. Suunnistus pysyi koko matkan hyvin kasassa ja meno oli kesän parasta, paikka paikoin hieman pehmeää.
Lopputulos oli nyt sellainen että sijoitus oli 13. tavoite siis sija 10. tai paremmin jäi vähän reilun minuutin päähän... Kyllähän se harmittaa, mutta toisaalta ylsin parhaaseen sijoitukseen SM kisoissa ja tein kesän parhaan suunnistuksen juuri oikeaan paikkaan. Tänään olen alkanut miettiä asiaa uudelta kantilta ja voin rehellisesti sanoa olevani tyytyväinen. Toki ensi vuonna haluan kyseisellä matkalla olla vielä parempi ja kiilata Suomen kärki kymmenikköön:) !!
Tulokset: http://online4.tulospalvelu.fi/tulokset/fi/2013_smpr1/
(kuva SK Pohjantähden kisasivuilta)
-Jere
Pitkästä aikaa taas kirjottelemassa:) Joo elikkäs jos nyt ensin päivitellään tilannetta ennen SM-PITKIÄ, niin pari viikkoa sitten juostiin Nuorten Jukola. Se meni joukkueeltamme kohtuullisesti. Neljä osuutta meni oikein hienosti, mutta kolmella osuudella jäimme jonkun verran ja itse kuuluin niihin epäonnistujiin... Olin ollut kipee ja näin ollen meno ei ollut kuin alussa ja lopussa terävää... Sijoituksemme taisi olla 43. 181 joukkueen viestissä.
Viikko sitten juostiin koululiikunta liiton suomen mestaruuskisat. Tavoite oli juosta ehjä kenraali ennen SM-pitkän matkan kisaa. Kisa meni huonosti jälleen kerran ja usko alkoi jo hieman mennä omaan tekemiseen kun ei onnistumisia tunnu tulevan koskaan... Ehkä olen liian itsekriittinen tai sitten vain realistinen. Viimeisellä viikolla ennen SM kisoja olin sairaana.. Olin reenannut kovaa ja paljon voimaa ennen viimeistä viikkoa ja viimeisellä viikolla joka toinen päivä oli lämpöä ja valmistautuminen ja viimeistely jäi ehkä vähän kevyeksi, toisaalta tuli pidettyä lepoa joka oli tärkeetä ja kannatavaa..
Perjantaina sitten lähdimme kotoa kohti Lahtea siinä kello 10 jälkeen ja Lahdessa hyppäsimme bussiin, jossa matkustimme muiden seurojen kanssa yhdessä. Matka oli pitkä ja väsyttävä. 9.5 tuntia bussissa ja perillä Iso-Syötteellä olimme siinä kello 21.30 eli noin 11.5 tuntia kotoa lähdön jälkeen. Olimme väsyneitä, mutta kävimme vielä lenkillä. Nukkumaan pääsimme siinä klo 23 jälkeen.
Lauantaina oli sitten karsintojen aika. Karsinta oli minulle vaikea ja tein paljon virheitä, lisäksi jalat eivät olleet mukana ollenkaan. Tuntui kun olis tehnyt illalla puntti treenin.. Reidet aivan hapoilla ja tukossa. No karsinnasta ilman mitään pelkoja kevyesti jatkoon, ollen karsinnan 22.
Ilta meni palauttelussa ja rentouduimme majoituksessa. Sain hyvin ajatukset pois finaalista ja ennen kaikkea surkeasta karsinnasta.. Katselimme tv:tä ja kävimme ulkona kävelyllä ja kuvailemassa Iso-Syötteen huipulla. Lisäksi saunoimme ja söimme hyvin. Ennen nukkumaan menoa ajatukset olivat hieman sekavat en oikein uskonut finaalissa yltäväni kauden parhaaseen, joka tietenkin oli tavoite. Myös sija 10. tai paremmin kuulosti ihan utopialta. Olin valmistautunut jo henkisesti sijaan 20. Mutta pieni ajatus ja toive oli että sinne 15. joukkoon mennään. Kirjoitin illalla valmentajalleni tekstiviestin, että tunne on nyt se, että 15 joukkoon mennään ainakin. Usko omaan juttuun palasi juuri ennen nukahtamista.
Aamulla heräsin ja tunsin jalkojen olevan palautunut. Olin varma, että jos keskittyminen pysyy kasassa koko kisan ajan, tullaan olemaan korkealla. Verryttelyt tein paremmin kuin ennen. Tankkauksen ennen kisaa aamulla tein paremmin. Tein kaiken paremmin kuin ennen ja niin hyvin kuin osasin.
Finaali lähti liikkeelle aivan järjettömällä rastivälillä :D Olin erittäin keskittynyt ja ehkä hieman jopa raivoa ja taistelumieltä oli kerääntynyt ja eka väli sujui ihan hyvin. Väli oli siis sellainen 1.3km laskettelurinnettä suoraan ylös ja huipulta alas takarinteeseen. Nousua oli jonnin verran ja matkaa huipulle oli n. 800m(jos osasin laskea oikein :D) eli ei mikään iha pieni nyppylä... :D Joo olisi siinä reitinvalintana ollut mäen kierto, oikealta tai vasemmalta, mutta suoraan yli oli nopein. Suunnistus pysyi koko matkan hyvin kasassa ja meno oli kesän parasta, paikka paikoin hieman pehmeää.
Lopputulos oli nyt sellainen että sijoitus oli 13. tavoite siis sija 10. tai paremmin jäi vähän reilun minuutin päähän... Kyllähän se harmittaa, mutta toisaalta ylsin parhaaseen sijoitukseen SM kisoissa ja tein kesän parhaan suunnistuksen juuri oikeaan paikkaan. Tänään olen alkanut miettiä asiaa uudelta kantilta ja voin rehellisesti sanoa olevani tyytyväinen. Toki ensi vuonna haluan kyseisellä matkalla olla vielä parempi ja kiilata Suomen kärki kymmenikköön:) !!
Tulokset: http://online4.tulospalvelu.fi/tulokset/fi/2013_smpr1/
 |
| Hissin porukka karsinta aamuna |
(kuva SK Pohjantähden kisasivuilta)
-Jere
maanantai 19. elokuuta 2013
Hopeeta ja pettymyksiä
Morjes!
Joo, viikonloppuna oli Hämeen aluemestaruus kisat ja tavoitteeni oli hakea mitali myös pitkältä matkalta. Kisa oli täysi katastrofi... Kesän suurimmat koukerot tuli väsättyä ja fiilis oli aika huono suorituksen aikana kun huomasin että tämähän menee ihan päin ... No ajattelin että rata on vaativa ja suunnistan loppuun täysillä ja katsotaan mihin se riittää.. Juostessani maalisuoraa olin hieman nolostunut.. Mutta kuullessani kuulutuksen ja sen että menin toiseksi herätti valtavasti kysymyksiä pään sisällä. Miten tällaisella suorituksella voi olla 2.? Missä ovat kilpakumppanit jotka saivat minut kiinni? Oliko tämä todella niin vaativa rata kun olin ehtinyt tuumata jo suorituksen aikana? Miksi ajattelin tollasia asioita juostessa? Mikä taso AM kisoissa loppujen lopuksi on? Olin hieman hämilläni... Minua ärsytti hakea hopea mitali kun tiesin tehneeni huonon juoksun. Mutta toisaalta olin onnellinen. Olin saavuttanut tavoitteeni. Se loi uskoa myös ison tavotteen (SM plaketti pitkältä matkalta) saavuttamiseen. Teknisesti suoritukseni on ailahtelevia, se on heikkous, varmuus puuttuu. Mutta vahvuuksien avulla jälleen saavutin tavoitteeni. Pitää uskoa tarpeeksi. Nyt on värisuora kasassa AM kisoista. Sprintistä tuli pronssia, nyt pitkältä hopeaa ja aiemmin kesällä keskimatkalta kultaa.
Viestiä en jaksa analysoida sen enempiä. Mitali oli joukkueen tavoite. Mutta harmittavasti jäimme 3sekuntia pronssista. Vaivaiset 3 sekuntia... No viesti eteni suht tasaisesti ja se siitä.
Nyt mennään kohti SM pitkiä ja välissä tässä käydään juoksemassa Nuorten Jukola ja KLL kisat. NuJussa juostaan jälleen parhaamme mukaan ja katsotaan mihin se sitten riittää. Kll kisoissa ainoa tavoite on tehdä hyvä kenraali SM kisoihin. Ehkä tämä vielä kääntyy voitoksi... :)
Nyt lenkkikamat päälle ja reenaan, moro! :)
-Jere
Joo, viikonloppuna oli Hämeen aluemestaruus kisat ja tavoitteeni oli hakea mitali myös pitkältä matkalta. Kisa oli täysi katastrofi... Kesän suurimmat koukerot tuli väsättyä ja fiilis oli aika huono suorituksen aikana kun huomasin että tämähän menee ihan päin ... No ajattelin että rata on vaativa ja suunnistan loppuun täysillä ja katsotaan mihin se riittää.. Juostessani maalisuoraa olin hieman nolostunut.. Mutta kuullessani kuulutuksen ja sen että menin toiseksi herätti valtavasti kysymyksiä pään sisällä. Miten tällaisella suorituksella voi olla 2.? Missä ovat kilpakumppanit jotka saivat minut kiinni? Oliko tämä todella niin vaativa rata kun olin ehtinyt tuumata jo suorituksen aikana? Miksi ajattelin tollasia asioita juostessa? Mikä taso AM kisoissa loppujen lopuksi on? Olin hieman hämilläni... Minua ärsytti hakea hopea mitali kun tiesin tehneeni huonon juoksun. Mutta toisaalta olin onnellinen. Olin saavuttanut tavoitteeni. Se loi uskoa myös ison tavotteen (SM plaketti pitkältä matkalta) saavuttamiseen. Teknisesti suoritukseni on ailahtelevia, se on heikkous, varmuus puuttuu. Mutta vahvuuksien avulla jälleen saavutin tavoitteeni. Pitää uskoa tarpeeksi. Nyt on värisuora kasassa AM kisoista. Sprintistä tuli pronssia, nyt pitkältä hopeaa ja aiemmin kesällä keskimatkalta kultaa.
Viestiä en jaksa analysoida sen enempiä. Mitali oli joukkueen tavoite. Mutta harmittavasti jäimme 3sekuntia pronssista. Vaivaiset 3 sekuntia... No viesti eteni suht tasaisesti ja se siitä.
Nyt mennään kohti SM pitkiä ja välissä tässä käydään juoksemassa Nuorten Jukola ja KLL kisat. NuJussa juostaan jälleen parhaamme mukaan ja katsotaan mihin se sitten riittää. Kll kisoissa ainoa tavoite on tehdä hyvä kenraali SM kisoihin. Ehkä tämä vielä kääntyy voitoksi... :)
Nyt lenkkikamat päälle ja reenaan, moro! :)
-Jere
torstai 8. elokuuta 2013
Ungdomens 10mila, Grönahög, Sverige
Noniin, ehtiihän sitä taas tännekkin kirjotteleen. :D Erilaisia tekstejä kun on tällä viikolla pitänyt tai oikeastaan saanut kirjotella tämän vuoden Ungista :) Nyt on oman blogin vuoro..
Tosiaankin torstaina lähdettiin ja edessä oli mukava matka yhdessä toisen seuran kanssa. Itselläni ajatukset olivat jo tulevassa kisassa matkalla kohti Helsinkiä ja satamaa. :D Mutta satamaan päästyämme onnistuin siirtämään ajatukset pois kisasta.
Laiva oli Ruotsissa kello 10 ja hieman myöhemmin pääsimme aloittamaan n. 370km pituisen matkan kilpailu paikalle. Matkalla pidimme vain yhden tunnin tauon, sillä meillä oli tiukahko aikataulu, jotta ehdimme nuorimmaisten viestiin, joka alkoi siis klo 18. Siinä viestissä meillä oli yksi joukkue. En aivan tarkalleen tiedä miten viestissä kävi, mutta ilmeisesti se meni ihan hyvin. :)
Illan aikana siinä laiteltiin seuratelttaa pystyyn, käytiin verryttelylenkillä ja syötiin. Yhdessä oloa ja hauskoja läppiä unohtamatta. Ilta enteili hyvää. Aiemmin kotona olin sanonut ettei joukkueella ole kovin kovaan sijoitukseen mahdollisuuksia joukkueen nuoresta ikärakenteesta ja kokemattomuudesta johtuen. Ei ollut aivan varmaa minkälaisessa iskussa kukin on.. Mutta ilta muutti oman mielipiteeni tilanteesta. Ilmapiiri oli rento ja hyvä. Taisin illalla laittaa kotiin viestiä että: "Joukkue on iskussa, tästä tulee hyvä viesti!" En ehkä sanatarkasti juuri noin, mutta sisältönä. Illan joukkuepalaverin jälkeen sanoin joukkueelle, että olen viikon nähnyt unta että tulen kärkiletkassa avausosuudelta vaihtoon :D Kuulin vain hymähdyksiä ja naurua. Muut eivät ihan uskoneet siihen. Olo ennen nukkumaan menoa oli hyvä, itsevarma ja rento.
Heräsin n. kaksi tuntia ennen starttia. Olin hieman väsynyt ja unessa. Söin aamiaisen, kävin vielä katsastamassa yleisörastin ja vaihdoin pari sanaa muutaman kaverin kanssa. Tein mielestäni normaalin verryttelyn ja kaikki vaikutti ihan hyvältä, ehkä pientä jännitystä... :) Kello 3.00 viesti alkoi. K-pisteellä en saanut olla ensimmisenä joten jouduin jarruttelemaan hieman lähtökiihdytyksessä :D Taisin olla 4. tai 5. Itse viesti alkoi sujumaan omalta osaltani hyvin. 1. rastilla oli vaan pisin hajonta, mutta ei se haitannut menoa. Kakkoselle lähtiessäni ajauduin karmeeseen pusikkoon ja se hieman jarrutti kulkua, mutta onneksi puska osuutta oli vain muutamat metrit. Tiellä pääsi muutama kaveri ohi ja itse pääsin muutamasta ohi. Rastit tuntuivat tulevan suorastaan vastaan, toki letkasta oli suuri apu. Yleisörastilla olin kuulemma aika paljon kärkeä perässä mutta onnistuin loppulenkillä saavuttamaan kärkeä jonkin verran yhdestä 20sek virheestä huolimatta. Viimeisellä rastilla kuulin kun kärki vaihtoi. En ollut siis kovin paljoa perässä. Lopulta tulin kärkiletkassa n. 1min kärjen jälkeen vaihtoon.
Olin osuuteeni erittäin tyytyväinen. Siitä olisi sijoituksina ollut mahdollisuus ottaa muutama kiinni, mutta hyin se meni silti. Loppu viesti meni muutamaa osuutta lukuunottamatta paremmin kuin osattiin arvella ja sijoitus nousi koko ajan. Ankkuriosuuden karttasekoilun vuoksi tulokset otettiin 9. osuuden jälkeen. En nyt aivan tarkalleen tiedä mikä se sijoitus sitten oli... Mutta käsittääkseni 21. Se oli kaiketi seuran historian paras sijoitus kyseisessä viestissä. Joukkue oli tyytyväinen ja kaikin puolin iloinen viestin jälkeen.
Tulomatka sujui rauhallisesti muutaman tunnin yöunilla. Ungi on yhtä hieno reissu joka vuosi, harmi että ensi vuosi on itselleni viimeinen. Silloin kaikki irti reissusta:) !!
Nyt valmistautuminen on suunnattu kohti SM-pitkiä. Se oli minun pääkisa ennakkoon ja on sitä edelleen. Fysiikka on nyt noussut jälleen uudelle tasolle ja kaikki vaikuttaa hyvältä. Ennen SM kisoja on ensin AM kisat joista tavoitteena on tietenkin mitali. Nuorten Jukola on myös aivan kohta ja ajatuksia pitää suunnata jo sinne.. :) Sitten tasan kuukauden päästä näihin aikoihin alkaa selvitä se, onko harjoittelu onnistunut ja ensimmäinen SM plaketti taskussa. Se oli se suurin tavoite tälle kaudelle, mutta katsotaan mihin rahkeet siellä riittää. :)
Ainiin... Arki on koittanut ja maanantaina alkaa jälleen koulu... Kesä meni ihan liian nopeasti... No toivotaan että myös talvi menee nopeasti ;D
-Jere
Tosiaankin torstaina lähdettiin ja edessä oli mukava matka yhdessä toisen seuran kanssa. Itselläni ajatukset olivat jo tulevassa kisassa matkalla kohti Helsinkiä ja satamaa. :D Mutta satamaan päästyämme onnistuin siirtämään ajatukset pois kisasta.
Laiva oli Ruotsissa kello 10 ja hieman myöhemmin pääsimme aloittamaan n. 370km pituisen matkan kilpailu paikalle. Matkalla pidimme vain yhden tunnin tauon, sillä meillä oli tiukahko aikataulu, jotta ehdimme nuorimmaisten viestiin, joka alkoi siis klo 18. Siinä viestissä meillä oli yksi joukkue. En aivan tarkalleen tiedä miten viestissä kävi, mutta ilmeisesti se meni ihan hyvin. :)
Illan aikana siinä laiteltiin seuratelttaa pystyyn, käytiin verryttelylenkillä ja syötiin. Yhdessä oloa ja hauskoja läppiä unohtamatta. Ilta enteili hyvää. Aiemmin kotona olin sanonut ettei joukkueella ole kovin kovaan sijoitukseen mahdollisuuksia joukkueen nuoresta ikärakenteesta ja kokemattomuudesta johtuen. Ei ollut aivan varmaa minkälaisessa iskussa kukin on.. Mutta ilta muutti oman mielipiteeni tilanteesta. Ilmapiiri oli rento ja hyvä. Taisin illalla laittaa kotiin viestiä että: "Joukkue on iskussa, tästä tulee hyvä viesti!" En ehkä sanatarkasti juuri noin, mutta sisältönä. Illan joukkuepalaverin jälkeen sanoin joukkueelle, että olen viikon nähnyt unta että tulen kärkiletkassa avausosuudelta vaihtoon :D Kuulin vain hymähdyksiä ja naurua. Muut eivät ihan uskoneet siihen. Olo ennen nukkumaan menoa oli hyvä, itsevarma ja rento.
Heräsin n. kaksi tuntia ennen starttia. Olin hieman väsynyt ja unessa. Söin aamiaisen, kävin vielä katsastamassa yleisörastin ja vaihdoin pari sanaa muutaman kaverin kanssa. Tein mielestäni normaalin verryttelyn ja kaikki vaikutti ihan hyvältä, ehkä pientä jännitystä... :) Kello 3.00 viesti alkoi. K-pisteellä en saanut olla ensimmisenä joten jouduin jarruttelemaan hieman lähtökiihdytyksessä :D Taisin olla 4. tai 5. Itse viesti alkoi sujumaan omalta osaltani hyvin. 1. rastilla oli vaan pisin hajonta, mutta ei se haitannut menoa. Kakkoselle lähtiessäni ajauduin karmeeseen pusikkoon ja se hieman jarrutti kulkua, mutta onneksi puska osuutta oli vain muutamat metrit. Tiellä pääsi muutama kaveri ohi ja itse pääsin muutamasta ohi. Rastit tuntuivat tulevan suorastaan vastaan, toki letkasta oli suuri apu. Yleisörastilla olin kuulemma aika paljon kärkeä perässä mutta onnistuin loppulenkillä saavuttamaan kärkeä jonkin verran yhdestä 20sek virheestä huolimatta. Viimeisellä rastilla kuulin kun kärki vaihtoi. En ollut siis kovin paljoa perässä. Lopulta tulin kärkiletkassa n. 1min kärjen jälkeen vaihtoon.
Olin osuuteeni erittäin tyytyväinen. Siitä olisi sijoituksina ollut mahdollisuus ottaa muutama kiinni, mutta hyin se meni silti. Loppu viesti meni muutamaa osuutta lukuunottamatta paremmin kuin osattiin arvella ja sijoitus nousi koko ajan. Ankkuriosuuden karttasekoilun vuoksi tulokset otettiin 9. osuuden jälkeen. En nyt aivan tarkalleen tiedä mikä se sijoitus sitten oli... Mutta käsittääkseni 21. Se oli kaiketi seuran historian paras sijoitus kyseisessä viestissä. Joukkue oli tyytyväinen ja kaikin puolin iloinen viestin jälkeen.
Tulomatka sujui rauhallisesti muutaman tunnin yöunilla. Ungi on yhtä hieno reissu joka vuosi, harmi että ensi vuosi on itselleni viimeinen. Silloin kaikki irti reissusta:) !!
Nyt valmistautuminen on suunnattu kohti SM-pitkiä. Se oli minun pääkisa ennakkoon ja on sitä edelleen. Fysiikka on nyt noussut jälleen uudelle tasolle ja kaikki vaikuttaa hyvältä. Ennen SM kisoja on ensin AM kisat joista tavoitteena on tietenkin mitali. Nuorten Jukola on myös aivan kohta ja ajatuksia pitää suunnata jo sinne.. :) Sitten tasan kuukauden päästä näihin aikoihin alkaa selvitä se, onko harjoittelu onnistunut ja ensimmäinen SM plaketti taskussa. Se oli se suurin tavoite tälle kaudelle, mutta katsotaan mihin rahkeet siellä riittää. :)
Ainiin... Arki on koittanut ja maanantaina alkaa jälleen koulu... Kesä meni ihan liian nopeasti... No toivotaan että myös talvi menee nopeasti ;D
-Jere
maanantai 29. heinäkuuta 2013
Till Sverige ;)
Hej! :)
Tosissaa viikonloppuna olin Lahti suunnistuksissa ja tarkoitus oli tehdä kaksi hyvää harjoitusta kartan kanssa taas pitkästä aikaa. Lauantain kilpailu oli kyllä surkee.. Tossu ei liikahtanu mihkään, kova helle ja pölisevä heinä aiheutti hengitysvaikeuksia, kisaan mahtui myös isoja pummeja ja lopulta hylsy... Sitä on turha selitellä enempiä, mutta mielestäni kyseessä oli järjestäjien moka rastipisteen kanssa...
Sunnuntain kisa oli 1. rastin jälkeen jo kohtalaista suorittamista. Kisa tuntu hyvältä ja vaikka pummia ajallisesti tulikin paljon, niin olin kisan jälkeen kohtuu tyytyväinen.
Nyt muutamat päivät vielä tiukkaa reeniä niin eiköhän torstaina alkava Ruotsin vierailu mene mukavasti :) Lauantai aamuyöstä alottelen Ungi viestiä ja ainakaan fysiikasta ei jää kiinni, on sitä nyt sen verran hiottu. Joukkueen tavoitteista en vielä tarkalleen tiedä, mutta eiköhän me lähdetä tekemään hyviä, ehjiä osuuksia ja suorituksia ja katsotaan kilpailun jälkeen mihin se riittää.. :)
Nyt katteleen varusteet kuntoon ja myöhemmin illan aikana hiomaan yösuunnistus virettä .... ;)
-Jere
Tosissaa viikonloppuna olin Lahti suunnistuksissa ja tarkoitus oli tehdä kaksi hyvää harjoitusta kartan kanssa taas pitkästä aikaa. Lauantain kilpailu oli kyllä surkee.. Tossu ei liikahtanu mihkään, kova helle ja pölisevä heinä aiheutti hengitysvaikeuksia, kisaan mahtui myös isoja pummeja ja lopulta hylsy... Sitä on turha selitellä enempiä, mutta mielestäni kyseessä oli järjestäjien moka rastipisteen kanssa...
Sunnuntain kisa oli 1. rastin jälkeen jo kohtalaista suorittamista. Kisa tuntu hyvältä ja vaikka pummia ajallisesti tulikin paljon, niin olin kisan jälkeen kohtuu tyytyväinen.
Nyt muutamat päivät vielä tiukkaa reeniä niin eiköhän torstaina alkava Ruotsin vierailu mene mukavasti :) Lauantai aamuyöstä alottelen Ungi viestiä ja ainakaan fysiikasta ei jää kiinni, on sitä nyt sen verran hiottu. Joukkueen tavoitteista en vielä tarkalleen tiedä, mutta eiköhän me lähdetä tekemään hyviä, ehjiä osuuksia ja suorituksia ja katsotaan kilpailun jälkeen mihin se riittää.. :)
Nyt katteleen varusteet kuntoon ja myöhemmin illan aikana hiomaan yösuunnistus virettä .... ;)
-Jere
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)