Perjantaina 10.3. lupasin täällä blogissa palata asiaan, kun on taas asiaa. Nyt sitä olisi. Ei nyt mitään mullistavaa, mutta jotain kuulumisia kevään kisakaudelta ja kesän harjotusjaksolta. Tulevaisuuden suunnitelmiakaan unohtamatta. Lupasin palata ennemmin aiemmin kuin myöhemmin. Neljä kuukautta lienee jotain tuolta väliltä… Mutta sitten asiaan.
Kevään kisakauden tärkeimpiä kisoja oli oikeastaan kolme: Tiomila, SM-Keskimatka ja Jukola. Mitäpä jäi näistä käteen? No, ei paljon mitään. Kaikki kolme kisaa sujui varsin vaisusti sairasteluiden vuoksi. Tiomilassa sairastuin kisan alla ja juoksin kisan käytännössä sairaana. Normaalissa tilanteessa en missään nimessä olisi juossut, mutta varamiehiä oli sen verran huonosti saatavilla siihen lähtöön, ja toki olin matkustanut huitsin tuuttiin tätä tärkeää kisaa varten, niin en halunnut olla kisaamatta. Kisan alla kärsin kuitenkin "vain" kovasta kurkkukivusta. Kisa tietenkin pahensi oloa ja paluumatka tuntuikin loputtoman pitkältä. Tästä oli vain viikko aikaa SM-keskimatkalle, joka SM arvonsa vuoksi menee tärkeiden kisojen kategoriaan, vaikka hektisyyden ja pienten marginaalien matkana ei kuulukaan omiin vahvimpiin matkoihin. Eipä ollut taudin jäljiltä mitään tehtävissä. Kivinen pohja ei helpottanut urakkaa lainkaan, kun voimia oli muutenkin vajavaisesti. Terve toki olin jo, mutta en vielä parhaaseen iskuun toipunut. Suunnistuskaan ei ottanut sujuakseen, kun kaikki keskittyminen meni etenemiseen. No tulipa käytyä sielläkin (Vaasassa) sitten. Seuraavan päivän Viestiliiga osuus meneekin sitten heittämällä omiin top-suorituksiin. Ainakin tällä kaudella. Juoksin vahvan toisen osuuden kakkosjoukkueessa, nostaen meidän joukkueen sijalta 35 sijalle 17. Toki pääsin pienellä erolla maastoon, mutta käytännössä jäin kärkeen omalla osuudellani noin minuutin verran, mikä on meikäläiselle hyvä suoritus, etenkin kun ottaa huomioon sairastelun ja edellispäivän surkeat suoritukset keskimatkalla (karsinta+finaali). Fyysisesti oli edelleen taudin jälkeen vaikeeta, mutta onneksi maastopohja oli niin kiltti, että pystyin juoksemaan sellaisen hyvän vedon.
10milan kilpailukeskus ensimmäistä kertaa jäähallin sisällä
Kolmas tärkeä kisa oli siis Jukola. Sain kunnian olla seuramme ykkösjoukkueen ankkuri. Valitettavasti kärsin todella kovasta pahoinvoinnista kisan alla ja aikana ja kisan jälkeen sairastuin jälleen. En pystynyt tekemään omaa parastani, kun kroppa taisteli tautia vastaan, eikä sillä ollut valmiutta selvitä kovasta ankkuriosuudesta. Kohtalaisen ärsyttävää sairastaa, mutta vielä ärsyttävämmäksi sen tekee se, että taudit on iskeneet juuri tärkeiden kisojen aikana. Kun kaikki muuten on pelannut hyvin, olisi voinut tulla hyviäkin suorituksia tärkeissä paikoissa.
Jukolan jälkeen lomailin viikon verran. Suunnitelmana oli tuulettaa pääkoppaa kaikesta arjesta ja urheilusta, pitää sellainen välioffseason Syötteellä. Tuli nyt siis myös sairastettua siihen väliin. Lomaa se on tietysti sairaslomakin, vai miten se menikään?
Syötteellä lomailua näissä maisemissa
Alkukesän aikana kypsyi ajatus osallistua viime kesän tavoin puolimaratonille. Tällä kertaa teen kahden kuukauden valmistavan harjoitusjakson ennen puolikasta. Saman harjotusjakson tavotteena on valmistella kroppa syksyn kisarupeamaan ja ennen kaikkea luoda vahvat edellytykset pärjätä kauden pääkisassa lokakuun puolivälissä.
Harjotusjakson ensimmäiset kolme viikkoa työskennellään peruskestävyyden ja alemman kynnyksen parissa. Siitä kevyen viikon kautta siirrytään vauhtikestävyysalueelle ylemmän kynnyksen parantamiseksi. Olen tehnyt melko kovan ohjelman itselleni, paljon enemmän vauhtikestävyyttä, mitä aiemmin. Jännä päästä kokeilemaan, miten se toimii. Työssäkäyvänä duunarina en pysty muodissa olevia tuplavk-harjoituksia järkevästi tekemään, joten pientä soveltamistahan se sitten vaatii, mutta tosiaan jännä nähdä mitä kokeilulla saadaan aikaan. Heikkouksia on syytä parantaa, kun siihen on mahdollisuus. Ja mikäs sen parempi mahdollisuus, kun kesän hyvät olosuhteet ja semityhjä kisakalenteri. Tai onhan siellä niitä rastiviikkoja ympäri maailmaa, mutta duunari paiskii hommia ja pyörittää arkea kotona, eli treenaa, käy töissä, syö ja nukkuu. Suunnistaakin toki yritän, jotta taidot ja rutiinit pysyvät yllä. Suunnistuskisoja joita juoksen, juoksen harjoituksen omaisesti kovina suunnistusharjoituksina. Puolikkaalle valmistavana kisana käyn vielä juoksemassa 10km maantiekisan. Kyllä se siitä. Syksyllä ajetaan kovaa, ja korkeella, tai sitten möngitään ylös montusta, jota kunnianhimoisella harjoittelulla on kesän aikana kaivettu. Omasta mielestä suunnitelma on hyvä, joten ei muuta kun toteuttamaan. Kerätään hedelmät sitten syssymmällä.
Kisasuunnitelmia:
9.7. Karjaa-Rastit (pitkä matka, harjoituksenomaisesti)
23.7. V-S AM keskimatka, Pertteli, Salo
29.7. 10km maantiekisa, Hämeenlinna
19.8. Paavo Nurmi maraton, puolimaraton, Turku
Kirjottelinpa lyhyesti noista kevään tärkeistä kisoista, suhteessa muuhun. No alkuperänen ajatus olikin pitää teksti lyhyenä, mutta sitten innostuin. Kirjottelin tätä useampana päivänä, oikeastaan useampana viikkona, kun tekstissä mainitut harjoitusjakson ensimmäiset kolme viikkoa on jo koluttu, ja on aika siirtyä palautusviikolle. Kirjoittelin sillon kun oli kirjotusinspistä. Joten vähän rönsyilevää settiä tällä(kin) kertaa.
No mutta jos palailisin asiaan taas vaikka näiden juoksukisojen jälkeen. Voisin yrittää kirjottaa jonkunlaisen raportin siitä, miten meni. Ja jos en saa aikaiseksi, niin sitten palailen joskus syssymmällä. Tai jos oikein innostun niin heti 10km maantiekisan jälkeen saatan antaa jonkinlaisen välilausunnon. No, sen näkee sitten.
Kuulemiin ja näkemiin!
-JK
