Sivut

perjantai 10. maaliskuuta 2023

Portugalin hallikisareissu

Kyllä suunnistus on sitten helppoa keittiönpöydän ääressä tai tietokoneen ruudulla. Mutta niin samperin haastava laji käytännössä. Sen sai taas todeta suunnistuksen hallikisoissa Portugalissa. Tai toisille se on haastavaa, toisille se taas tuntuu olevan helppo peli myös kisatilanteissa keskellä talvea. Itse kuulun siihen kuolevaisten ryhmään, joka suunnistaa keittiönpöydän ääressä kuin Thierry konsanaan, mutta kisatilanteessa kelien saneleman lajiharjoittelutauon jälkeen kuin esikouluikäinen suunnistuskoululainen.


Rasti ei missään, ehkä siis väärässä paikassa...


Mutta kuten edellisessä tekstissäni jo hieman pohjustinkin näitä mahdollisia vaisumpia tuloksia, niin en ole vielä huolissani näiden kisojen antamasta tilannekuvasta. Vaikka myönnänkin kolmanneksi viimeisen kisan jälkeen olleeni varsin tuohtunut, turhautunut ja valmis heittämään kompassin nurkkaan. 


Tyypillistä sikäläistä maastoa. Karttapala ensimmäisestä kisasta


Omaan kauden pääkisaani on aikaa edelleen yli puoli vuotta, joten taitojen ja suunnistusrutiinien timanttiseen formuun hinkkaamiseen ja pienempienkin nyanssien hifistelyyn on edelleen riittävästi aikaa. 


Hyvä kisaviikko


Tein kisoissa joitakin huomioita. Ensinnäkin, kun on harjoitellut hyvin ja määräpainotteisesti, on palautuminen yllättävänkin hyvää kisojen välissä. Sitä pystyy takomaan seitsemän kisaa (joista kolme pitkää matkaa) yhdeksään päivään, kun pohjat on kunnossa. Toki reissun loppupuolella alkoi tuntua rasitusta kehossa ja oli oikein mukava päästä kotiin palauttelemaan. Toinen huomio liittyy myös fysiikkaan. Jaksaminen tuntuu olevan hyvällä tasolla, on siis aika siirtyä kehittämään väli- ja ylärekistereitä. Kolmas huomio liittyy suunnistustaitoon ja tekniikkaan. Olen sellaista tyyppiä, joka tarvitsee taitotoistoja vyölle, ennen kuin onnistumisia voi odottaa tulevan reippaammissa vauhdeissa. Lisäksi kun saa toistoja alle, itseluottamus kasvaa ja suoritusvarmuus alkaa löytyä pikkuhiljaa. 

Vaikka kisat menikin paljon huonommin, mitä toivoin, niin fyysisesti kisarupeama antoi varmasti paljon. Tällainen suunnistustehoblokki vei kuntoa ja suorituskykyä jälleen harppauksen eteenpäin. Toki myös taidollisesti, kun maastopankkiin talletettiin uusia maastotyyppejä. Lisäksi sain paljon hyvää ja arvokasta tietoa siitä, missä mennään. Tilannekuva on aika selkeä ja pelimerkit tuleville viikoille katsottu yhdessä valmentajan kanssa. Myös sulissa olosuhteissa suunnistaminen oli mukavaa näin talven keskellä. Ja tietysti hyvässä porukassa on kiva haista pahalle ja heittää väsynyttä juttua vaikka olikin niin pirun hektistä. 

Haisemassa pahalle hyvässä porukassa

No ei muuta kun vauhdikasta kevään jatkoa vaan kaikille! Palataan taas asiaan kun on jotain asiaa. Eli varmasti ennemmin aiemmin kuin myöhemmin!



-JK