Terve!
Kulunut kevät on ollut varsin erikoista aikaa. Suurimmaksi osaksi treenit ovat sujuneet hyvin, mutta etenkin henkisesti olen kokenut muutaman merkittävän ja pysäyttävän kokemuksen. (Tietäjät tietää ja loput ketä kiinnostaa, voi tulla juttelemaan ja kyselemään asioista henkilökohtaisesti.)
Mutta sitten niihin kuulumisiin tarkemmin.
Jouluun asti paiskin perusharjoittelun parissa kotosalla. Tälle kaudelle suurin kehitettävä ominaisuus on aerobinen puoli. Jouluna kävin kotikotona, tein muutaman suunnistusharjoituksen sekä kevyttä lenkkiä. Joulun jälkeen suuntasin Teneriffan lämpöön peruskestävyys leirille. Siellä tuli juostua aikalailla suunnitelmien mukaan, toki majoituksemme sijainti hieman muokkasi suunnitelmia, kun mäkeä oli joka suuntaan ja kevyiden lenkkien toteutus suoraan majoituksesta oli haastavaa. Pääasiassa treenit kuitenkin sujui hyvin. Peruslenkkien lisäksi teimme yhden mäkivetotreenin, yhden ratatreenin sekä yhden maantie vk-vetotreenin sekä kävimme kerran myös suunnistamassa. Lisäksi teimme kaksi vähän erilaista pitkää lenkkiä, toinen reilussa 2000m korkeudessa Teiden ylängöllä ja toinen Anagan metsissä. Etenkin Teiden reipas 30km oli kova lenkki. Ensimmäistä kertaa oikeasti korkealla ja heti tuommoinen lenkki. Kova yhdistelmä, mutta siisti kokemus.
Teneriffan jälkeen on jatkettu aina maaliskuun alkuun asti peruskestävyyden parissa. On ollut erilaisia haasteita, mutta pääosin kaikki on kuitenkin mennyt hyvin. Helmikuun alun Jämin leiri oli kuitenkin hetkellisesti käännekohta tietyllä tapaa. Ennen sitä olin oikeinkin hyvässä kunnossa, mutta leiri ja sen jälkeisellä viikolla juostu 3000m harjoituskontrolli olivat liikaa enkä meinannut palautua millään. Lyhyen flunssankin sairastin siinä ja seuraavalla viikolla otinkin sitten kolme päivää todella kevyesti. Eli kaksi todella kevyttä viikkoa helmikuun alusta puoliväliin kuuta. Oli siinä muutakin hässäkkää, kuten aluksi kirjoitin, mikä vaikutti etenkin henkisiin voimavaroihin, mutta sitä en täällä sen enempää avaa.
Kahden todella kevyen viikon jälkeen tulikin talviloma ja suunnitelmien mukaan kova määräviikko. Juoksin 155km mikä lienee oma "ennätys". Viikko meni todella hyvin, alkuun toki oli vähän nihkeetä menoa kevyiden viikkojen ja palautumisongelmien jälkeen, mutta kyllä se siitä sitten taas lähti rullaamaan. Vielä toinen kova viikko ja sitten kevyttä. Koronan takia perutut kisat muokkasivat loppukevään harjoitussuunnitelmia aikalailla. Nimittäin kilpailukauteen valmistava kausi siirtyy ja jatkan edelleen peruskuntokautta. Se tarkoittaa kahta pitkää pk harjoitusta viikossa. Toinen suunnistaen ja toinen juosten.
Tälle kaudelle leirisuunnitelmat tuli tehtyä niin, että vuodenvaihteessa tosiaan tuo Teneriffan leiri eikä oikeastaan muita ulkomaanleirejä ollut edes suunniteltu. Tällä hetkellä tästä päätöksestä on oikein hyvä fiilis. Suomessa kelit ovat mahdollistaneet harjoittelun sulissa oloissa ja suunnistamaankin on päässyt.
Täytyy sanoa, että kyllähän tämä koronamyllytys on jonkin verran vaikuttanut varmasti meihin kaikkiin, mutta omasta mielestäni olisi tärkeetä jatkaa ihan tavallista elämää kuitenkin huomioiden poikkeusolojen rajoitukset ja ohjeet. Itse valmistaudun suunnistuskauteen täysillä, toki harjoittelun painopisteet on tällä hetkellä toiset kuin mitä jos kausi olisi jo alkanut. Toivottavasti syksyllä taas päästäisiin kisailemaan. Jos ei, niin otetaan tämä kausi treenin kannalta. Kehitettävät ominaisuudet kaipaavatkin vielä lisää treeniä.
Kannattaa ulkoilla, pitää yhteyttä läheisiin ja pysyä positiivisena. Ei tämä ole lopullista ja kyllä tästä selvitään, yhdessä!
Terveyttä, ja parempaa kevään jatkoa kaikille!
-JK
-JK
