Lahti-Hollola Jukola, Suppa-Jukola ja Pöly-Jukola. Rakkaalla kilpailulla on monta nimeä. Yhtä kaikki, takana on kaikkien aikojen suurin Jukolan viesti. Lähes 20 000 suunnistajaa, n.50 000 kävijää ja n. 2000 talkoolaista. Tapahtumana suuri ja mahtava, mutta kuinkas meni itse kilpailu?
Omalla kohdallani valmistautuminen alkoi jo viime syksynä. Listasin kolme tärkeää kilpailua, missä haluan olla ehdottoman hyvässä kunnossa ja suunnistaa hyvin. Ominaista näille kolmelle kilpailulle oli se, että kaikki suunnistettaisiin suppamaastoissa. Ensimmäinen näistä tärkeistä kisoista oli SM keskimatka toukokuun lopussa Kouvolassa. Toinen oli tämä keskikesän juhla, eli Jukola ja viimeinen tämän kauden tärkeä kilpailu koittaa syksyllä SM yösuunnistusten merkeissä.
Alkukauden kisoissa olen fyysisesti ollut heikko, kunto on ollut selvästi keskeneräinen. Toisaalta olen kyllä tiedostanut koko ajan missä mennään ja paljonko aikaa tärkeään kisaan on. Viimeisen kuukauden ajan olen keskittynyt 100% Jukolaan ja siihen, että olen sekä fyysisesti, että henkisesti parhaimmillani silloin. Fyysinen kunto lähtikin jyrkkään nousuun noin viikko ennen h-hetkeä. Veto treenit ja kovemmat suunnistustreenit (Grano Games pitkä matka ja AM keskimatkan kilpailut) oli selvästi jaksavampaa ja terävämpää menoa kuin aiemmin tällä kaudella. Tiistain AM keskimatkan kilpailun jälkeen tiesin olevani hyvässä kunnossa ja vireessä eikä fyysinen jaksaminen tai vire mietityttänyt yhtään loppuviikosta.
Taidollista puolta on hiottu kevään aikana suppamaasto treeneillä ja kisoilla. Noin 2viikkoa ennen pääpäivää olo omasta osaamisesta alkoi varmistua ja treenien perusteella maastotyyppi ei tule yllättämään millään tavalla. Tuli olo että hallitsen maastotyypin salat ja olen löytänyt oman tekniikan suunnistaa kyseisessä maastotyypissä. Lisäksi kevään ja alkukesän aikana tehdyt lukuisat mielikuvatreenit vanhalla kartalla ja treenimaasto kartoilla on myös auttanut oman suunnistustekniikan kehittymisessä.
Henkiselle puolelle olen pyrkinyt tekemään myöskin erilaisia harjoitteita. Koittanut hakea hyviä, positiivisia onnistumisten täyteisiä tunnetiloja. Kevään Tiomilassa en kyennyt saavuttamaan oikeanlaisia tunnetiloja vaan ajatukset karkailivat epävarmuutta aiheuttaviin tekijöihin. Nyt Jukolan lähestyessä tiesin fyysisen puolen olevan hyvä, suunnistustekniikkaa oltiin hiottu ja olo oli varma. Ei ollut epävarmuustekijöitä vaan pystyin viimeiset päivät tekemään mielialaa kohentavia harjoitteita ja saavuttamaan juuri oikeat tunnetilat.
Itse kilapilu lähti joukkueeltamme hieman takkuisesti liikkeelle ja olimme kahden osuuden jälkeen vasta sijalla 123. Olin itse siis kolmannella, pisimmällä yöosuudella. Lähdin vaihtopuomilta tekemään sitä mitä olin mielikuvatreeneissä lukemattomia kertoja harjoitellut. Omaa suunnistusta, sellaista suoritusta että vaikka mentäisiin letkassa niin en kertaakaan hukkaa itseäni vaan maltan ottaa napsun tai kaksi vauhdista pois tarvittaessa. Kolmoselle tuli ensimmäinen pieni nukahdus kun juoksin väärälle hajonnalle. Onneksi paikka oli niin selkeä, että sain heti itseni kartalle ja löysin nopeasti oman rastini. Seiskalle tulikin sitten iso 3,5min virhe. Siinä katkesi keskittyminen ihan pieneksi hetkeksi, mutta virheestä tuli iso. "Tällaisiin ei ole varaa tässä maastossa!" sanoin itselleni mielessäni. Yksi virhe matkaan vielä mahtui kun tulin etummaiselle hajonnalle ja hetki meni ennen kuin sain itseni kiinni varmasti. Virhettä tuli yhteensä n.6min verran, mikä toki on paljon, mutta se on selvästi vähemmän kuin "normi tasoni" viime aikoina on ollut. Nostin omalla osuudellani joukkueemme sijalta 123 sijalle 92. Se oli loppu kilpailua ajatellen tärkeää, koska minun jälkeeni tuli lyhyet osuudet joilla sijoituksen nostaminen olisi hankalaa. Loppu viesti sujui aika tasaisesti, ankkurin nostaessa vielä hyvällä juoksulla sijoituksemme 73.
Jukola 3.osuus
Jukolan lopputulokset
Omalta kohdaltani valmistautumiseni oli erittäin onnistunut, ja uskon saavuttaneeni flow tilan, paria pientä keskittymiskatkosta lukuunottamatta. Ja uskon nyt saaneeni varmistuksen sille miten saan parhaan mahdollisen tuloksen tehtyä tärkeissä kilpailuissa. Se vaatii paljon huolellista työtä, mutta eihän sitä tarvitsisi tehdä ellei se olisi niin kivaa ;)
Kohti seuraavia haasteita ja elokuun alussa juostavaa puolimaratonia! :)
-JK
